The Project Gutenberg eBook of Caxi Neljättä Kymmendä Satua This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Caxi Neljättä Kymmendä Satua Author: Henrik Achrenius Release date: November 18, 2019 [eBook #60722] Language: Finnish Credits: Jari Koivisto *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK CAXI NELJÄTTÄ KYMMENDÄ SATUA *** E-text prepared by Jari Koivisto CAXI NELJÄTTTÄ KYMMENDÄ SATUA Suomalaisiin Runohin Käätty Wuonna 1775. Koonnut ja suomentanut HENRIK ACHRENIUS WASASA, 1777. Pränd. Georg Wilhelm Londicerildä. SISÄLLYS: Lukialle. 1. Ylppiä Naacka ja Rijkinkukot. 2. Susi ja Lammas. 3. Coira, joca culjetti liha murua suusansa joen poicki. 4. Warpuinen ja Jänes. 5. Peura. 6. Korppi ja Kettu. 7. Nälkäiset Coirat. 8. Sammacko ja Härkä. 9. Haucka ja Kyhkyiset. 10. Ämmä, joka löysi tyhjän wijna astian ajellemasta. 11. Wuori synnyttäwä. 12. Susi ja Koira. 13. Meri Miehet. 14. Murahainen ja Kärwänen. 15. Matkamjehet ja Ryöwäri. 16. Kuningasta pyytäwäiset Sammakot. 17. Lehmä, Wuohi, Lammas ja Jalopeura. 18 Sammackoin puhet auringosta. 19. Susi ja Kurki. 20. Caxi Hiuxitoinda eli Paljas Päätä. 21. Parran saaneista Wuohista. 22. Kärmet ja Rauta. 23. Kettu ja Pucki. 24. Yxi Sutarista tullut Läkäri. 25. Hijri ja Sammacko. 26. Kärmet ja Talonpoika. 27. Caxi Wihamiestä. 28. Murahiset ja Heinä Sircka. 29. Wanha Jalopeura ja Kettu. 30. Yxi Wanha Mies. 31. Yxi Kissa. 32. Mies ja Waimo. Lukialle Täsä käsihis käsität, Sadun muan saawuttelet: Lue lujasti huwixes Nijtä laula laadullensa; Mutta muistele hywästi Sitäkin sijnä siwusa, Että cartat caunihisti Aina aikana elämäs, Wirhet saduisa sanotut Taicka päälle tarkoitetut: Aina myöskin ahkeroitze Awuista aiwan hywistä; Olla omana Jumalan Ystäwänä ylimmäisen. Sitte cuolet cunnialla Ikäs ilolla lopetat, Johon armon andakohon Sulle suokohon Jumala! Ensimmäinen Satu. Ylppiä Naacka ja Rijkinkukot. Kerran Naacka kelwotoinen Lindu pahin parwesansa, Ylöspaisunut pahasti Yli säädyn ylppiäxi, Näki sulgat suloisimmat Höyhemet warsin walitut, Jotka pulskat pudonnehet Olit maahan mainittawat, Lindu parwen parahimman, Rikin-kukoin cupeelda: Näitä corjia cokoisi Isombia itzellensä, Nijllä pulskaxi puetti Coko raatonsa coristi. Cohta erkani copea Naacka parwesta pakeni, Kucko parwen parahimman Cansan caunihin sekahan, Jonga keskellä käweli Sasteli aiwan häwyttä; Mutta linnut ljuckahimmat Rijkin-Kukot cuuluisimmat, Cohta waattehet waristit Naakan paäldä nackaisiwat, Cukin ottiwat omansa Haikiasti haawottiwat, Että parulla pakeni Heistä erkani hewillä. Tämän saunan saatuansa Cowan ratki rangaistuxen, Tahto paeta takaisin Surulla tygö sukunsa; Mutta suku surullisen Cansa hyljäsi catalan, Työnsi poijes tyköänsä Sanoden näillä sanoilla; Jos sinä tyhmä tytynyt Olisit pukuhun omahan, Etkä meitä ensinkänä Ylöncatzonut catala, Totta onnexes olisit Warsin ilman waiwasutta Cansa ilon caickinaisen Ehdon perästä elänyt. 2. Susi ja Lammas. Susi suunsa cuiwudesa Janosa juuri jalosa, Wirran wierehen samoisi Juoxi joen partahalle, Cuhun Lammas curckuansa Tuli cansa castamahan. Susi yxin ylimmäxi Lammas astu alemmaxi. Sudella oli omana Wielä tallella tapansa: Murha mielesä macaisi Oli tahto tappamahan: Etzi syytä syngiätä Aiwosansa ajatteli, Päälle Lambahan lakian Willan-candajan catalan. Ensin sanowi äkisti Kysywi kyllä wihasa: Mixi turmelet minulda Weden selkiän sewotat? Lammas pelwolla peräti Wastaisi wapisewainen: Cuinga minä cultaiseni Taidan tatroa wetesi? Sieldä wesi wetäywi Juoxewi tännä teräwä. Cuuldua tämän totuden wacaisimman wastauxen, Susi suuttuwi enämmin Sanowi wielä wihasa: Cuuta on cuusi culunna Sitte siirtynyt ohitze, Cuin sinä paha sikiä Pahan elkinen etana Mua kiwasti kiroisit Sadattelit sakeasti. Lammas wastaisi wacainen Ehkä pelwolla peräti: Embä minä Emäsäni Ollut silloin siennynnä. Susi suuwesa wihasa Sano juuri julmudesa: Sen on tehnyt selkiästi Sinun ilkiä isäsi, Jonga tähden joutumalla Costan cohtakin sinulle. Sijnä samasa siwalsi Willa miehen wickelästi, Surmasi suunsa sisällä Täytti, wahtan waillinaisen. Satu semmonen sanottu Nijtä taiten tarkottawi, Jotka ehtiwät etua Syytä juuri syngiätä. Että caatansa catalan Satimihin saadaxensa, Ihmisen ilman wiatta Lähimmäisen Leppejmmän. 3. Coira, joca culjetti liha murua suusansa joen poicki. Kerran Coira cohdattua Liba murun murkinaxi, Lähti uimahan uhea Saalis suusa sutkimahan, Weden wetelän ylitze Poicki joen joutumalla: Näki uidesa uhean Warjonsa weden sisällä, Luuli coiran cohdannensa, Wiewän saalista samati, Jota cahto cadehtien Kyllä hädällä häristen Tahto taamuta äkisti Saada saalista sitäkin; Mutta waiwanen waristi Suustansa palan suloisen, Ettei ollut ensinkänä Syömistä syystä hywästä. Nijn on ahneus alati Peri juurin petollinen: Jok' ei suowu ensinkänä Tydy onnehen omahan, Cadehtien cadottawi Sengin wähäisen wälistä. 4. Warpuinen ja Jänes. Warpuinen warsin wacainen Lindu pieni pijskuttawa Kerran soimasi somasti Jänes parkaista pahasti, Joka huusi huikiasti Waikiasti walitteli, Cotkan courisa cowisa Cujehisa cuolettajan: Kysy kyllä pistäwillä Näillä sanoilla saneli: Mixes Jänes jätättänyt Suurta surmasi paennut? Sull on kewyet käpälöt Liukas lijkundo alati. Mutta warpuisen waratta Puhuesa pulskiasti, Tuli Haucka hawikosta Kijätellen kijruhusti, Joka puhuwan pusersi Temmasi pilkan tekiän. Jänes cohta jättämäsä Heittämäsä hengiänsä, Tästä lohkais lohdutuxen Wijmme sanaxi sanowi: Suu saatta suden ritahan Kieli kärpän lautasehen: Joka wasta waratoinna Mua hätjysti häwäisit, Astuit ansahan samahan Waarahan warsin isohon, Josa kiwasti kitiset Itket ilman hyödytystä. Satu andawi sanottu Opetuxen oikasewi: Ällös lyökö lyödyn mieldä Cäytä täytetyn sydändä, Jo se lyöty lyömätäckin Täytetty täyttämätäckin Coska waara cohtajawi Lähimmäistäs lähestywi, Silloin taitawi sinua Cansa cohdata cowasti. 5. Peura. Peura kerran käydesänsä Wesi lähteen lähesä, (Cusa janonsa kipiän Sammutti ylön sakean) Pysäy juuri pyhästi Camalasti catsomaha Cuinga cuumotti cuwansa Weden sileän sisäldä. Cahtellesa caicki tyyni Ihmetteli itziänsä: Sano sarwensa hywäxi Caunihixi caiketickin, Mutta muutoin sääriänsä Cowin hoikixi horisi. Sitte äänen äkättyä Mehtä miesten melkejmmän, Hyppäs pelwosta hywästi Juoxi aiwan aukiota, Että jätti jälkehensä Culkuhun cunnon perästä, Ajajat aiwan äkisti Coirat cansa caicki tyyni. Aukon hywin hypättyä Meni mehtähän isohon, Cusa tarttu culkemasta Sattu kijni sarwistansa, Cusa coirat cohtasiwat Saawuttiwat sarwillisen, Rupesiwat ruhtomahan Poijes hengiä häneldä. Silloin Peura päällisexi Sano curja cuoltesansa: Oho! mua onnetoinda Warsin waiwasta eläindä! Wasta ymmärrän wacahan Ilman haluta hawaitzen, Että jalkani etusat Jotka paapotin pahaxi, Minun autit aikanansa Ensi pelwosta pelastit; Mutta sarwet sangen hywät Mulda kijtetyt kiwasti, Minun saatit satimehen Surman surkian käsihin. 6. Rorppi ja Kettu. Korppi konttasi sisälle Aukastusta ackunasta; Sieldä se juuston siwalsi Ulos culjetti uhean, Jota sitten joutumalla Ruma syömähän rupeisi, Ladwasa puun lawian Coko corkian petäjän. Tämän juuston Teurastajan Mustan warkahan mukoman, Näki kettu käwelewä Astuwa puun alati, Jolle puhkeis puhumahan Näillä sanoilla saneli: O! sine Korppi corea Lindu caunis caiketickin! Sun on sulkasi suloiset Höyhemes warsin walitut: Olet caunis caswoildasi Eikä ruma ruumihilda; Jos sinä saattasit sanella Suullas pulskasti puhua, Tuskin löytysi lähees Caldaistasi caunihinda. Cohta Korppi puhumahan Alotti aiwan äkisti, Samalla suusta suloisen Juuston waristi walitun, Jonga Kettu joutumalla Sitte suuhunsa siwalsi, Sijtä hauckasi halulla Ruhto caicki ruaxensa. Korppi hämmästy corea Huokais hulludens ylitze. 7. Nälkäiset Coirat. Näjt Coirat nälkäiset Juoxewat joen siwua, Ett' oli wedetty wetehen Wuota uusi upotettu: Tätä temmata ruaxi Halasiwat hartaasti, Jonga tähden joutumalla Yxin mielin yrittiwät, Wettä saamahan wähäxi Lackimalla laittamahan; Mutta eipä ensinnäkänä Wesi wetelä wähennyt, Eikä wielä ennätetty Saada saalista käsihin, Ennen cuin cupu repeisi Wahta halkesi waratoin. Nijn on aiwan awutoinen Neuwo tyhmäjn tyheä. Tyhmä aina ajatella Saattawi kyllä sanoa: Kädesä Kärppä pinosa Pyri toista pyytämähän; Mutta murhella näkewi Hawaitzewi haikiasti, Ett' on neuwo onnetoinen Aiwan tyheä ajatus. 8. Sammacko ja Härkä. Kerran Sammacko käkesi Nälä-kotti näkemähän, Cuinga Härkä heinickota Käweli nurmi ketoa, Jota cahto cadehtien Mieli wäärällä wäkehen. Että cadehti catala Mielesä pani pahaxi, Ett' oli caunis caswannolda Härkä coolda corea, Jonga tähden joutumalla Ilman cauwan cahtomatta, Rungonsa ruman peräti Pöllö pöyhisti isoxi; Kysy sitte sikiöildä Lausu poika laumallensa: Olengo minä mitengä Suurembi härjän sukua? Pojat kielsiwät poristen Toden tunnustit totisen. Cohta Sammacko copea Ijnnosansa ilkiäsä, Raatonsa ratki wähäisen Cohotti paljo cowemmin, Lausu cansa lapsillensa Nijncuin ennengin äkeä: Totta lienen lijaxikin Coolda härjän cokoinen Pojat wastaisit wacaiset Taasen todella todistit: Sua Härkä suuremmaxi Wielä näyttäwi wikewä. Sammacko wihan wäesä Wielä ylppiä yritti, Näköänsä näyttämähän Harjan caldaista catala, Mutta halkesi mukoma Sijnä caatu caswatesa, Cuoli cummitellesansa. Nijn on yxi ylppeillä Auki cadotus alati. 9. Haucka ja Kyhkyiset. Kyhkyiset kyllä monasti Aiwan sijpensä awulla, Haukan hakewan edestä Pahan kynsistä pakenit; Mutta Haucka hakewainen Ehtiwä elatustansa, Oli wiekas wijmmeseldä Suckela suunsa sisäldä: Neuwon kexi kelwollisen Cawalimman caiketickin, Coska kysy kyhkysildä Nijlle pulskasti puheli: Mixi aikanne alati Ikä päiwänne iloiset, Murhen cansa muutteletta Pelwon suurimman peräti? Mixi raukat rakastatte Elämätä edutoinda? Jos te taiten tahtositta Ottasitta omaxenna, Minun ruman Ruhtinaxi Cuningaxi cuulusaxi, Totta teidän temmajaisin Warjelisin wakaisesti, Waarasta ilmi isosta Wäkiwallasta wäleen. Tämän pulskian puheen Waicka warsin petollisen, Kyhkyset uskoit uhean Anqaraxi ajattelit: Otit ikehen ilolla Alle Haukan hallituxen. Mutta Haucka hallituxen Saatua wallan wacaisen, Kyhkyisiä kynsillänsä Curjia cowin curitti, Nijtä nurmelle nucutti Pani paki paistixensa. Sitte kyhkynen siwiä Yxi lausu lakiasti: Mixi mielellä hywällä Waaran wastahan otimme? Syystä kyllä syngiästä Nämät kärsimmä käräjät. Ällös uskoko usejn Caickia catzo hywäxi, Ihmisiä ilman alla Majlmasa matawia. Moni on suusta suloinen Liukas kjelen lijkunnolda, Mutta petoxen peräti Wilpin alati wlhaisen, Syöstäwi sydämmestänsä Sijrtäwi cohden sinua. 10. Ämmä, joka löysi tyhjän wijna astian ajellemasta. Kerran Ämmä ähkywäinen Caatuwainen cakarahan Löysi tynnyrin tyheän Astian ajelemasta, Josta lahja laskettuna Wijna jo oli otettu, Mutta jätetty jälelle Sacka pohjahan samea, Jonga sitten sisustata Haisteli halun perästä, Cansa puhkeis puhumhan Näillä sanowi sanoilla: Oho sjunattu sisusta Haju suuresti suloinen! Totta on wilja wikewä Mahtanut olla makea, Coska jäännöxet jämeät Hajun andawat haluisen. Satu näyttäwi sanottu Eli muutoin muistuttawi, Että kello kelwollinen Äänestä warsin äkeä, Cauwas cuuluwi cujille Caunihisti cajajawi. Hywät awut alitusti Hywän saattawat sanoman: Nijstä aina ahkeroitze. Nijtä harjota halulla. 11. Wuori synnyttäwä. Wuoxi kerran kelwoxehen Lapsen pijnahan lamau, Josa äänsi äkeästi Waikeasti walitteli: Olikin suuri odotus Majlmasa mainittawa, Sitä nähdä sikiätä Kyllä outoa kylisä; Mutta lapsen laadullisen Sijwo sikiän siahan, Työnsi Hijren hiliaxensa. Ennen nähtynä eläwän. Nonella owat mokomat Aiwan suuret aiwotuxet, Jotka päätywät peräti Raukeawat rapackohon. 12. Susi ja Koira. Koira lijaxi lihawa Kijldäwä coko korea, Susi suuri, nälkähinen, Laiha, Lamasa olewa, Tiellä yhten tuliwat Waelsiwat wastatusten. Ensin toistansa todella Teräwästi terwehtit: Sitte Susi surkeasti Cohta koiralda kysywi: Mistä täkän temmanumma Olet karwan kaunihimman? Mistä ruasta ruwennut Sinä ljenet lihomahan? Minä joka mjelestäni Olen Sua Suckelambi, Laskeun kowin lamahan Nännyn nälkähän peräti. Koira wastasi korea Sano suullansa Sudelle: Saatat sinäkin samati Ehtiä sinun etuas, Parahiten palwellesa Herroja henqes perästä. Susi tasen surkiasti Kysywi kyllä halulla: Cuinga olla cuuliainen Paljon palwella pitäwi. Koira cohta wastauxen Tämän andawi anotun: Että wartia wakainen Olisit owen ohessa; Että päiwällä peräti Yöllä cansa caiketickin, Caihtet kartanon hywästi Estät waaran warkahista. Tätä Susi suloisesti Curja cuunteli ilolla, Sekä sitttn siwiästi Koiralle cohta sanowi: Mixen minä mielelläni Tätä caickia tekisi? Totta palwelus parembi Ombi keino kewiämbi, Että asua alati Katon alla kaunihisti, Ruan syödä runsahimman Ilman waiwata ilolla, Cuin olla kulun nojasa Alla Taiwahan alati, Kärsiä kelpo wilua Parahia packasia, Lumi tuiskuja lujia Sakeoita satehia, Suulla tyvi tyheällä Cansa wahtan wailinaisen. Koira cuhtu culkemahan Suden cansansa Catalan. Coska käymähän käkesit Alottelit astumahan, Susi wielä wickelästi Konna Koiralle sanowi: Cuule Toweri totinen Ylimmäinen ystäwäni! Sinun kaulas karwatoina Paljahana paistajawi: Cuka carwat katkassunna? Mistä tullut tuommosexi? Koira esteli ensinnä Ajo walhexi asian; Mutta että edeskäsin Suureni Suden kysymys, Toden tunnusti totisen Näillä sanowi sanoilla: Että häijysti härisen Olen willitty wihainen, Nijn on kahlet kaulahani Annettu aika tawasta, Päiwä caudet kaunihisti Makeasti maataxeni; Mutta yöllä ylpiästi Olen wartia wakainen: Ehdon pääldä elatusta Sitte siihen kannetahan, Ruan caiken kaunihimman Jämeöitä jäännöxiä, Luita lujia peräti Cansa leiwän kappaleita, Mulle Herrat heittelewät Parahiten Palkolliset. Tule cansani Catala Ota waari onnestasi! Susi wihdoin wijmmeisexi Sijhen wastasi wakainen: Koe Koira kätihisi Culje ilman kumppania: Olkohon onni Sinulla Hywät päiwät päätynehet: Mulla wapaus walittu Pyrkimättä pysyköhön. Waick' on wahtani monasti Suuret suoleni tyheät, Nijn en kanna kahlehia Kangioita kaulassani, Enqä ole onnellissa Sidottu Sinun tawallas. 13. Meri Miehet. Kerran mendyä Merelle Lainehille laiwan cansa, Meri mjehet melkiähän Tulit ilmahan isohon: Aallot alusta ajelit Uhkasit upottamahan: Miebet warasa wapisit Kowin pelkäsit peräti, Tulewansa tuonelahan, Weden wetelän läpihte. Mutta wäen wäkewästi Sitä suuresti sureissa, Tuuli tympeä tyweni Ilma angara asettu, Josta ilo joutumalla Wäen sekahan wetäy. Silloin hahden hallitzia Pulska Miehille puheli: Ei pidä pitkin surea Eikä iloita isosti; Sillä maja mailmassa Tämä waiwanen waellus, Ombi heicko hälywäinen Mutos ilon ja murehen. Coska onni oikasewi Kätensä kelpo hywästi. Silloin pitäwi surua Olla walmis ottamahan; Mutta tuldua murehen Wastoin käymisen käsihin, Olla toiwosa totisen Kelwoxesti kärsiwäisen. 14. Murahinen jn Kärwänen. Kerran muan Murahinen Sekä kärwänen kewiä, Rikeneltä riisteliwät Cahden kesken kamppaelit, Cumpi heistä cuulusampi Oli onnesta parempi. Ensin kärwänen käkesi Tällä lailla lausumahan: Etpä taida ensinkänä Wetäyä werraxeni. Minä kirckohon kiwasti. Culjen tunnolla hywällä, Josa astun alttarille Lentelen paikat parahat: Menen hopusa howihin, Linnahan ilmi isohon, Cusa minä kuningahan Laskeun pää laelle: Waimo wäelle wäleen Näpperöille Neitosille, Annan suuta suckelasti Makeasti maiskuttelen: Empä minä ensinkänä Tehe työtä työlähästi, Mutta ruan runsahimman Ehdon pääldä elatuxen, Mulle onni oikasewi Andawi hywin alati. Warsingo sinä wagasti Taidat raka Talonpoika Näitä ehtiä etuja Olla nijstä osallinen? Murahinen mutamilla Saatti wastata sanoilla: Sekä kirkossa kiwasti Että lijon Linnasakin, Sua warsin wainotahan Wihatahan wieckahasti. Kyllä sanot sakeasti Kerskajat kelpo hywästi, Että culjet kuningasten, Laskeut pää laelle, Suuta cansa suckelasti Antelet acka wäelle; Mutta coska koreasti Kesä cauden kempimällä Minä ehdin elatusta Walmistan talwen waroja, Sinun sijwota peräti Näen syöwäs syngiästi Talckunat nurkan takana Nijden päällä pärisewän. Ettei työtä ensinkänä Sulla ole otollista, Nijn olet typi tyheä Cansa caikesta kalusta: Eipä maaten markat tule Istuin iku hopeat. Sijtä pulskasti puhelet Kelwoxesti kerskaelet. Jota joutasit häwyllä Waiketa warsin wäleen. Kyllä kerkiät kesällä Puhumahan pulskiasti; Mutta talwen tarjottua Wilun ollessa wikewän Suljet Susi surkiasti Tukit turpposi äkisti, Coska joudut kohmelohon Tyhmä tyrmistyt wiluhun. Silloin minä mielelläni Ilman waarata isota, Matelen maan sisähän Hywän pesäni perille, Ruan ärehen äkeän Kesällä hywin kerätyn. Ihmisen joka ilolla Ahkeroitzewi alati, Awuista aiwan jaloista Tahi tawoista hywistä, Caicki cahtowat hywäxi Arwosa aina pitäwät; Mutta jotka itsiänsä Keywät kerskaten hywäxi, Että sadansa etua Cuultaxensa cunniata, Kjelellänsä kijrehtiwät Astuwat alle häpiän. 15. Matkamjehet ja Ryöwäri. Miestä caxi caunihisti Tietä wakaista waelsit; Yxi Pelkuri peräti Toinen rohkia, rotewa. Näitä wastahan waelsi Cohden Ryöwäri cokewi, Joka tahto tawarata Puna rahoa pudisti, Uhkais murhalla uhea Tapon hastolla hakea. Pelkuri hyppäs hywästi Paki mehtähan pakeni; Mutta rohkia rupesi Mjehen lailla mjeckahansa, Jonga pisti pikaisesti Rynttäs Ryöwärin sisähän, Että kaatu caiketickin Culki Cuoleman majohin. Cohta Pelkuri cokewi, Tasen paosta takaisin: Mjeli mjeckahan wetäy Raudan temmasi teräwän, Jolla pisti pikaisesti Jjnolla warsin isolla, Miestä ennen äkeästi Surkeasti surmattua, Sanowi cansa samalla lailla lasketteli: Minä costan cohdallensa Yrityxen ylppejmmän, Annan aiwotun pahimman Palkan pahan tekiälle. Rohkia sitte siwiä Puhu pulska Pelkurille: Mahdoit äsken, äkeästi Samat sanoa sanasi, Että ijntoni ison Olis karkia kajonnut, Cuunnellessa kumppalini Sanat rohkiat sanowan, Waicka muutoin wapisewa Paha mehtähän pakenit. Nyt jo pistä pikaisesti Tunge tuppeben asehes, Kjeles cansa kijrehesti Sulkeo suusi sisähän: Kyllä näyttänyt kykysi Olet mjelest minulle; Kyllä Mesi mjehullinen Karhun caldainen peräti, Olet onnen ohjatesa Hywin käydesä kätehen; Mutta waarasa wapiset Jätät Jänexen tawalla. 16. Kuningasta pyytäwäiset Sammakot. Suku suuri Sammakoiden Kelpo parwi kämpiwäisten, Elit edusa hywäsä Uheasti uiskentelit, Aukosa wesi arosa Laweasa lammikosa, Josa cummasti kurisit Huusit hullusti peräti, Kuningasta cuulusata Hajt kelpo haldiata, Joka joukon juonellisen Semmosen ylönsekawan Pitäs pickusen kurisa Laittas laju pelwon alle. Tämä ääni etäälle Cuulu Curcku Taiwahasen: Josta pu pudotettihin Lammickohon laskettihin, Hakioille haldiaxi Kuningaxi cuulusaxi. Cohta cuin tämä Kuningas Pölcky pötkähti wetehen, Wahwa saawutti wapistus: Alammaiset aiwan huonot, Päänsä pelwolla peräti Weden sisälle wetiwät, Josa kurjat cuunteliwat, Kyllä hetken kyyristelit. Wihdoin yxi wijsahasti Hiljaxensa hiwutteli Päänsä poijes peitonalda Silmänsä weden sisaldä, Cahto caikella halulla Kuningasta kurkisteli, Jonqa coska cokonansa Näki sekä semmoisexi, Cohta toisetkin cokoisi Huusi caicki cahtomahan. Cuin oli pelko peräti Heistä poijes pojkennunna, Parwi parahin cokou Pölkyn äärehen äkisti, Sitä haukuit haikiasti Ylön häijysti häwäisit: Wielä myöskin wickelästi Wasta waikustit paremmin, Että Taiwas taitawamman Andaisi awullisemman, Herran heille haldiaxi Kuningaxi culjetaisi. Cohta heille heitettihin Armotoinen annettihin, Coska ruman Ruhtinaxi Wesi-kärmehen käsitit, Joka hackais hampailla Curjia kowin kuritti, Että annoit alttihixi Heitit henqensä peräti. Cuka taisi Kuningahan Pahan käsistä paeta? Suru suurexi casoisi Wapistus warsin isoxi. Cuitenni kurjat lähetit Saatit sanan Taiwahalle, Että ehtisi awuxi Heitä auttasi hädäsä; Mutta saiwat murhellisen Warsin tämän wastauxen: Että hywän hylkäsiwät Curja joucko Kuningahan Kärsiköhöt kelwoxesti Paitzi hetken helpotusta, Pahan paljoa curia Ansaittua armotoinda. Opi tästä onnehesi Sinä tyhmä tytymähan. Tahto Taiwahan parahin Sulle olkohon suloinen; Älä sodi sokeasti Sitä wastahan wakaista; Mutoin murhella hawaitzet Wari otat wahingolla, Että peräti petetty Olet aiwan onnetoinen. 17. Lehmä, Wuohi, Lammas ja Jalopeura. Kerran Lehmä kelwollinen, Wuohi ja Lammas lakea, Jalopeuran peljättäwän Cansa cauhian eläwän Menit mehtähän isohon Warsin cauwas warwickohon, Pydyxiä pitämähän Salihia sauttamahan: Siellä cohta cohtasiwat Peuran kelwoxen käsitit, Jota, coska joutumalla Saalista sanqen isoa, Jalopeura jakamahan Ruma kumppali rupesi, Toisille coko todella Sanowi näillä sanoilla: Otan osan ensimmäisen Suuren suhtehen nimeni: Toisen osan totisesti Pidän cansa caunihisti, Ett' on woima woittamatoin Cunto cuuluisa minulla: Wielä cohta colmannengin Otan osan itelleni, Sijhen suoleni sulawat Wahta waativi minua: Neljäs osa nähtäwästi Sekin seuravi minua, Muutoin mustelmat usiat Hawat cowat haisewaiset, Teitä cohta cohtajawat Täsä paickasa pahasti. Yxin otti osaxensa Coko Saalihin cokoisi. Opi oiki wälttämähän Caunihisti carttamahan Suuren seuroja Imeisen Corkiamman kolinoita. 18. Sammackoin puhet auringosta. Kerran auringon ajatus Oli wainoa walita, Jota peljästyit peräti Sammakot sangen isosti, Äänen äkeän lähetit Yli Tähtejn teräwän. Cohta sjellä kysyttihin Wastausta wadittihin, Mistä systä syngiästä Cuinga paljosta pahasta, Tuli waikia walitus Pelko kauhia kasoisi? Sijhen wastawi Wakainen Yxi Sammacko sanowi: Coska auringo alati Ypi yxin ollesansa, Caicki lammikot lawiat Cuumudella cuiwajawi, Että meidän männicköhön Cuolla cuiwalle piteä, Cuinga paljoa pahembi Sitte on paistet olewa, Cuin on lapsia latonut, Sikiöitä sijttänynnä. Se on oppi otettawa Tästä samasta sadusta: Wanhemmat aina wakaiset Sijtäwät sijwo sikiät; Mutta pahat pahendawat Lapsi laumansa peräti, Että ehdolla eläwät Ilkeydesä isänsä. 19. Susi ja Kurki. Susi suuresa hädäsä Oli kerran kelwoxesa, Cuin ei poijes curkustansa Taitanut luuta lumoa, Joka sinne joutununna Oli syödesä sywälle; Lahjat lujimmat lupaisi Tarjosi palkan parahan, Sille joka jongun neuwon Awun andaisi parahan; Mutta caicki kauhiasti Sitä pelkäsit petoa. Wijmein Kurki wickelästi Pisti kaulansa pisimmän, Suden suurehen kitahan Kaulahan Pedon kawalan, (Jonga ensin joutumalla Wannotti warsin hywäxi Ettei eläisi pahasti Surma temppuja tekisi) Wian kaulasta karisti Pahan hywäxi paransi. Wielä Kurki wijmeisexi Paisti palckansa Sudelda; Mutta Susi suurudella Sano sanqen rohkiasti: Kijtä että kidastani Pääsit Kurki kurkustani, Etten pulskasti puraissut Sinun Päätäs pehmittänyt: Sijhen tydy Tytymätöin Sijn on palkasi paraten. Todella wanhat wakaiset Sanan laskuja sanowat: Paljon retkiä pahalla Ombi Juoma jorolla; Ken pahan tawat sano Se Taiwan tähdet luko Meren allot arwoapi. 20. Caxi Hiuxitoinda eli Paljas Päätä. Kerran tietä käwelewä Miesi maalla matkustawa, Jolda Hiuxer hiwunehet Oli poijes poikennehet Löysi kamman kaunihimman Pulskan tielle pudonnehen. Tämän onnensa osotti Kiljahdellen kijrehesti, Toiselle, joka tulowi Toista tjetä, Towerille, Jonga kallo kaljamana Oli cansa karwatoinna: Sille pulskasti puheli Sanowi näillä sanoilla: Olis onni oikassunna Meille calun kaunihimman, Mutt' on haiwale haossa puutos tullunna tukasta; Sitä paljon papottiwat Paniwat cowin pahaxi, Saalihin sijnä samassa Poijes wiskasit wihassa. Nijnpä toiwo totisesti Ajatus aiwan täperä, Monen turhaxi tulewi Käypi warsin wastuxexi. 21. Parran saaneista Wuohista. Coska Wuohet woittanunna Oliwat armon anotun, Panna parta leuwallensa Kaunis kaulansa etehen, Sitä Pukit puuttumata Cowin pahaxi paniwat, Että edun parahimman Heildä Cunnian tukistit. Mutta Taata Taiwahinen Sano pulskia Pukeille: Saatte sallia todella Kärsiä kelpo hywästi, Että waimonne walitut Puolisonne pulskejmmat, Parran kandawat parahan Miesten caldaisen camalan, Coska ei he ensinkänä Sinä ilmoissa ikänä, Taida urosten tawoissa Wetäyä werraxenna. Joka pulskasta pugusta Caswannosta caunihista, Toimen päättawi totisen Awut hywät arwoapi, Se on peräti petetty Saatu sangohin pahoin. 22. Kärmet ja Rauta. Kerran kärmet kämpinynnä Oli Pajahan osannut, Josa haki halun cansa Ehti hengen elatusta. Wiimein Wijlahan purasi Rautahan ratki cowahan, Joka äänsi äkeästi Sanowi näillä sanoilla: Mua hullu hukuttawas Luulit purresas lujasti, Mutta koskeisa kowahan Hampahasi hawottelit: Ällös eneä yritä Mjeltä minuhun pitäö, Joka kyllä joutumalla Ilman armota alati, Teen lastut teräxistä Raatelen raudat parahat. Satu semmoinen sanottu Tämän opin oikasewi: Aina pakene pahoja Ihmisiä ilkeöitä. Älä painele paremman Cansa karttua wetäö, Ettet waarahan wajoa Astusi alle häpiän. 23. Kettu ja pucki. Kettu kerran käydesänsä Waicko juuri juostesansa, Warisi warsin äkisti Kaiwon sisälle katoisi, Jost' ei ylös yxinänsä Jaxanut jalo hypätä. Sinne paras parrallinen Pucki pulskia peräti, Juoxi juoman tarpehesa Wettä saamahan samoisi, Puheli pudonnehelle Ketulda cohta kysywi: Ongo täsä ollengana Hywin wettä ja hyweä? Willa-händä wijsahasti Wastaisi warsin jalosti: Weljeni! wettä suloista Tääl on kyllä kysymätä. Olen juonunna jotakin Apu lailla lackinunna, Wielä cuitenni kupuni Aina anowi enämmän: Sijrrystä pian Sinäkin Tänne Weickoni wetäy. Cohta itzensä ilolla Pucki kaiwohon pudotti; Mutta kettu kewiästi Pukin sarwihin samoisi, Nijden pääldä päällisexi Ulos hyppäsi hywästi, Jätti Curjan cuolemahan Kaiwon sisälle Catalan. Älä Sinun etuasi Toisen pahalla paranna. Jos Sinä joudut johonni Waarahan warsin isohon, Älä itzes ilkiästi Sijnä käytä ketun lailla, Mutta auta ahkerasti Kuolewaista Cumppanias. Armottomuden alati Armottowat ansaitzewat. 24. Yxi Sutarista tullut Läkäri. Että nälkä nähtäwästi Ahdisti aiwan cowasti, Suuttu Sutari mukoma Kelwotoin kengän tekiä, Tuohon työhönsä tylyhyn Alati awuttomahan, Caicki nahat, naskalimet Piki pallit parahimmat, Kaawat, pihalle karisti Lestat louckohon lähetti; Teki itzensä isoxi Walehteli wakaisexi, Läkitysten Laittajaxi Totisexi Tohtorixi, Sano konna saattawansa Tehdä kyllä teräwästi Pulweria pulskiata Läickywätä läkitystä, Joka tuskat tuimimmatkin Woittawi myrkyngin woiman. Mutta tauti tarttuwainen Sairaus sanqen kowasti Lahestywi Läkäriä Tätä awun tekiätä Sysäjäwi syrjällensä Cohta Pahnojn panewi. Silloin culkewi Kuningas Tulowi hänen tygönsä, Pian wettä pikarilla Tuoda käskewi tupahan, Johon pulwerin pudisti Pani pahan läkityxen Tehdyn kengän tekiäldä Suuttunelda Sutarilda, Sijhen myrckyä sekahan Oli cansa kaatawana, Pani palkan parahimman Wierehen wesi pikarin, Käski Sairahan sanotun Ulos juoda julkeasti. Mutta Sairas sangen cowin Sitä pelkäsi peräti; Hylkäsi hywän pikarin Ynnä palkan parahimman; Tunnusti cansa Catala Pelwosansa päällisen, Ett' on tullut Tohtorixi Läkärixi lähtenynnä, Nijncuin tyhmä, taitamatoin Cansan Pettäjä peräti; Ettei ymmärrä enämmin Läkitysten luonnon päälle, Kuin Lammas latinan päälle Aasi tansin taitawimman, Kuin Hijri Hewoisen päälle Koira cuutaman miehen. Silloin cuhtuwi Kuningas Kaupungin Cansan cokohon, Sille pulskasti puheli Sano sangen leppiästi: Kuinga te terweydenne Heikon hengenne peräti, Sille kärsitte käsihin Uskotta kyllä usejn, Jonga ej Teille tekemät Kengät känä kelwanneet? Kuinga Päänne pelastawi Taudin alda auttelewi, Jok' ei kylläxi kyenny Jaxanunna Jalkojanne, Puoskaroida puutoxesa Kelpo kengisä piteä? Suuri on Teillä sokeus Pjeni perähän ajatus! Nijn on alati ajatus Cansan Tyhmä ja typerä: Eipä warsin wakaisutta Sijnä ole ollengana. 25. Hijri ja Sammacko. Kerran Hijri herkullisen Anto ison aterian; Sano silloin Sammakolle Tällä lailla lesketteli: Tule minun tupahani Astu asun siahani Ruan äärehen äkeän Warsin hywin walmistetun; Kyllä mulla kypsynyttä Ombi ehdolta eloa, Joskon watassa waron Olis ontta Suolikossa! Coska Sammacko kokenut Oli syödä syngiästi, Cahto kyllä karsahasti Cadet silmillä Catala, Hijren herckuja hywiä Edullista elämätä, Ajatteli aiwosansa Päätti tyly tykönänsä, Surman cautta surkejmman Saada hengiä häneldä: Kijtti cuitenni kiwasti Ruan edestä äkeän, Cuhtu cansa cawalasti Hijren hiljasen tykönsä, Sano: Weli saattanetko Tulla turkanen tyköni, Joka asun kannen alla Weden wetelän sisällä; Cahtomahan Catalata Elämätä edutoinda: Pidä ruat pickaraiset Herkut heikommat hywänä! Mutta ettet exyxihin Weden alla wetäyisi, Tahdon minä taittawasti Langan kansa caunihisti. Sinun jalkasi sitoa Kijni minun kinttuhuni, Wiedä hywän wierahani Sillä tawalla talohon. Hijri suostu suloisihin Näihin Sammakon sanohin. Coska langa laitettuna Oli solmettu somasti, Hyppäs Sammacko hywästi Kouttas coko konkelosti, Weti ansansa wetehen Hijri raukan rapackohon, Joka coska joutunehen Näki Curja Cuolemansa, Wesi kaulasa Catala Wielä sano Sammakolle: Kyllä löytywi kylässä Wielä maalla matkustawi, Joka sinun siwottonat Konnan juones kostajawi. Cuin oli hetki culunut Yxi tijma tipahtanut, Näki Lintu nälkähinen Haucka hallulla hawaitzi. Että elosta erennyt Hijri cuollut culjeskeli, Weden seljäsä sekawan Caiketickin kalwon alla, Jota taamusi tawalla Iski isolla ilolla, Sijnä Sammacko samasa Wedestä ylös wetäy, Jotka joudutti molemmat Surma suuhunsa sukaisi. Nijn on maja Mailmasa Wirhi täynnä wieckautta; Mutta lopun murhellisen Wijmein wiekaus näkewi. 26. Kärmet ja Talonpoika. Yxi ilkeä Imeinen Kissastunut kijttämätöin, Wäkewästi werratahan Kämpiwähan kärmehesen, Josta Satu sanottawa Tämä pulskasti puhuwi: Yxi maita matkustawa Taitawainen Talonpoika, Kerran kärmehen tapasi Madon Maata kalwawaisen, Joka packasen parahan Kylmän kynsisä cowimman, Oli typi tyrmistynyt Cokonansa kontistunut: Tämän ylös temmajawi Pani Polonen powehen, Että siellä entisellen Olis wirhi wirkistynyt. Coska Kärmet kelwoxesti Oli konna kostununna, Cohta pisti pikaisesti Hackas myrcky hampajlla, Tätä hywin Tekiätä Auttajata armollista, Että culki Cuollon tielle Tuli Tuonen wierahaxi. 27. Caxi Wihamiestä. Caxi jotka cauhiasti Riettahasti rijteliwät. Olit mennynnä merelle Aluxehen astununna: Yxi keulassa kähisi Toinen toruwi perässä: Ilma ikeä kasoisi Tuli tuuli tuimimmaxi, Joka alusta alati Uhkasi upottamahan. Silloin se joka perässä Oli kajutin katolla, Kysy hahden haldialda, Ison Paatin Isänäldä: Cumman puolen culkewasta Ajattelet aluxesta, Ensin syöstywän sywähän Meren pohjahan menewan? Kippari wastais wakainen Sano hahden hallitzia: Keula keickuwa enissä Aallon sisähän ajaxen. Siihen sanowi sanottu Sama ilkeä imeinen: Nyt minä mieli hywällä Culjen Cuoleman majahan, Että edellä menewi Wastakynttä waeldawi, Wieckahin wiholliseni Rietas rijta kumpalini. Nijn on ihmisen isoxi Paha Sisu paisununna, Ettei huoli ensinkänä Pidä pienindä lukua Sielun onnesta omasta Wahingosta waikiasta, Saati toisen totisesti Joll' on wirhisti wihoa Satimehen sattajawi Alle waiwan ja wahingon. 28. Murahiset ja Heinä Sircka. Talwen tuldua tasaisen Wilun saatua wikewän, Murahis joucko mukoma Kusiaiset cuiwasiwat, Suloisia suuruxia Warsin wahwoja jywiä, Jotka cowin costunehet Olit caicki castununna. Tämän näki nälkähinen Sircka sixehen lautainen Joka ruasta rukoili Ano heildä apprackata. Mutta cohta Murahiset Silloin Sirkalda kysywät: Mitä olet onnetoinen Tehnyt kelwotoin kesällä Mahdoit kesällä kerätä Talwen warat walmistella. Sircka wastaisi Siweä Lausu laillansa katala: Eipä sijhen ensinkänä Meidän joucko joutanunna; Minun aikani alati Culu päiwäni peräti, Weisatesa wäkewästi Somaisesti soitellesa. Cuulttua Curjan puheen Tämän wahwan wastauxen Murahiset muutamilla Wielä sanowat sanoilla: Somaisesti soittamahan, Nijn nyt hyppeä hywästi Tansoa talwen ajalla. Joka laiska Lauwandaina Se on musta Sunundaina: Jok' ei lijku liuckahasti Elon aikana alati, Sitä nälkä nähtäwästi Cowat sanat cohtajawat. 29. Wanha Jalopeura ja Kettu. Oli ikähän isohon Jalopeura jaxanunna; Mutta coska cokonansa Cunto kehnoxi käkesi, Ettei hengen elatusta Tainnut tarpexi tawata, Nijn on pannut pahnoinsa Maata majansa sisälle, Siellä itzensä isosti Sano sangen sairahaxi, Ett' olis caicki eläwät Sauttanut sangen äkisti, Jotka händä hädäsänsä Alla taudin angarimman, Juoxit joukosa isosa Caiketickin cahtomahan. Tämä neuwo Nälkähistä Awitti aiwan hywästi: Caicki jotka cahtomahan Tuota luolahan tuliwat, Sjellä supi surmattihin Jalopeuralda jalosti. Wihdoin Kettu wieckahasti Tuli cansa cawalasti, Luikahti luolan owelle Mutt' ei sijrtynyt sisälle. Jalopeura jaxamatoin Cohta ketulda kysywi: Minqä tähden teräwästi Et sinä tule sisälle, Mua cowin murhellista Catalata cahtomahan? Kettu wastaisi kewiä Sano sangen wijsahasti: Sitä, minä silmilläni Cahton pelwolla peräti, Että jäljet jämejmmät Astelet aiwan usiat, Sinne wiettäwät sisälle Mutt' et ulos ensinkänä. Sijtä paikasta palaisi Kettu käweli kåtihin. Nijn yxi ymmärtäwäinen Taitawi tarcka Imeinen, Waaran wältteä wälistä Aina paeta pahoa. 30. Yxi Wanha Mies. Äiä isohon ikähän Warsin wanhaxi elänyt, Kerran mehtähän käweli Tallusteli takalohon, Poltto puita hakemahan Padan alle pandawia. Coska oli coonnunna Takan tasaisen latonut, Cohden cokewi kåtoa Cuorman cansa culjeskella; Mutta wäsymys wälillä Cowa cohtasi wapistus, Että pu-cuorman pudotti Risu takan tanterelle, Ite istumen parahan Sautti sammal mättähäälle Josa coska cokonansa Astu mielehen ajatus, Cuinga isosa ijäsä Käypi kehnoxi peräti, Ettei jaxa ensinkänä Ehtiä elatustansa, Nijn sitä sijnä isosti Totisesti toiwottapi. Että Tuoni jo tulisi Culkis Cuolema pianni, Joka waiwat waikejmmat Päiwät päättäisi pahimmat. Cuolema cuuli äkisti Äijän huonon huokauxet, Astu askelet teräwät Tuohon paickahan tulikin: Kysy kyllä kijrehesti Äijä Paralda äkeä: Mitästä sinä minusta Tahdot Curja Cuolemasta? Wanha wapisi enämmin Peljästy cowin peräti, Catu caikella tawalla Cuolemansa cutzumista, Sano sangen teräwästi, Wastaisi warsin äkisti: Ilman istun itexeni En minä tahdo mitään, Anon awun andajata Sitä Curja cuulustelen, Joka tackani tasaisen Olkapäille ojentaisi. Sijnä samassa siwalsi Takan tasen hartioille, Lähti juuri juoxemahan Kåtoa cohden cowasti, Eikä rohjennut enämbi Totisesti tohtinunna, Silmiä siwulle sijrtä Tahi cahtoa takaisin. Nijn on iså ihmisillä Cuoleman pelko peräti. Waicka waiwat waikiaxi Ijän cansa caswajawat, Cuitenni Curjat pitäwät Waicka warsin camalasti, Elämänsä edulissa Heikon hengensä hywänä. 31. Yxi Kissa. Kerran Kissa kiiwennynnä Oli Pajahan osannut, Siellä Wijlan wieckahimman Raudan raswaisen tapasi, Jota joutu nuolemahan Kielen cansa kijrehesti. Coska kjelestä kipinät Weri wijlahan wetäy, Kissa isosti iloitzi Mieli hywästä hyrisi, Luuli wijlasta lujasta Weren ulos wetäywän, Jonqa tähden joutumalla Sitä nuoli, sijhen asti Että kieli kipeneixi Caicki culu ja catoisi. Satu sangen selkiästi Ihmisille ilmoittawi, Cuinga peräti petetyt Owat ahnehet alati: Cuinga waaran walmistawat Itellensä ilkejmmän. 32. Mies ja Waimo. Yxi julki Jumalinen Waimo wijsas ja wakainen, Näki pulskan Puolisonsa Miehen suuresti surewan, Wahingota waikiata Heitä cowin cohdannutta, Jonga tähden teräwästi Waimo warsin wijsahasti Sano lohdutus sanoja Äijällensä äkeöitä, Käski suuttua suruhun Murhen cauwas carkotella. Ettei Miesi ensinkänä Tuota todella totellut, Mutta murehti isosti Walwo yöllä waikiasti, Walwo aamun aljettua Päiwän coittaisa corean, Rupeisi cowin rumasti Huutamahan huikeasti, Wesi silmistä sirisi Itku isoxi eneni. Miesi cohta mjelesänsä Tuota Curja cummastuwi, Surulla kyllä kysywi Waimolda warsin äkisti, Mitä itkewi isosti Pahoin parkuwi Catala? Waimo wastaisi wakanen Ehkä esteli ensinnä: Mua cowin murhellinen Sautti unesa sanoma, Että Luoja Luotuitten Suuri, julkinen Jumala, Oli Taiwahan talosta Cuollon tjetä culkenunna, Että Joucko Engelitten Parwi Pyhäin parahin, Sitä suuresti surewat Warsin cowin walittawat. Cuulttua unen uhean Waimon suuren walituxen Puhkeis Miesi puhumahan Näillä sanowi sanoilla: Etkö sitä sixehensä Hullu huomaitse totutta, Ettei taida ensinkänä Sinä ilmoissa ikänä, Suuri Taiwasten Tekiä Ijancaickinen Isämme, Cuollon tjetä culjeskella Tulla tuonelle omaxi? Cuinga cuolla cuolematoin Saattawi Julki Jumala? Sijhen Waimo wastajawi Sangen jalosti sanowi: Coskas tiedät cohdallensa Asian aiwan totisen, Mixi suret surkeasti Warsin tyhmästi walitat? Nijncuin ei enää eläisi Eikä olis ollenkana, Jumalata Julkeata Auttajata armollista, Joka pahan palkitzewi Cowan onnen cohtajawi? *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK CAXI NELJÄTTÄ KYMMENDÄ SATUA *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.