The Project Gutenberg eBook of Kuljeksiva teatteriseura: Kaksinäytöksinen ilveily lauluineen, by August Blanche

Sjövall, maaseututeaatterin tirehtööri. Ölander, | Grip, | näyttelijöitä. Ek, | Gråström, rikas nahkuri Vesterviikistä. Theodor, hänen poikansa, näyttelijänä Sjövallin teaatterissa. Josefina, Sjövallin tytär. Ravintolan isäntä Vimmerbyyssä Vahtimestari Sjövallin teaatterissa.

Näyttelijöitä, näyttelijättäriä, kyyppareja. Teaatteriyleisöä, muuan naisääni salongista y.m.

    Taide meille loiston antaa,
    Oomme suuret taiteessa;
    Ystadista Haaparantaan
    Taiteemme on kuuluisa.

1) Kun traagillisen roolin näyttelen,
    Kun näyttämöllä joudun raivon myrskyyn,
    Yleisö ulvoo, parkuu, tyrskyy
    Ja kauhistuen ryntää ovellen.

2) Mä ilveilyssä varmaan kaikki voitan,
    Mun pelkkä naamanikin naurattaa;
    Ja kun ma oikein suuta soitan,
    Yleisö huutaa, nauraa, kitkattaa.

3) Kun ohjelmassa vaan on nimeni,
    Varsinkin omass' näytelmässäni
    Niin piljeteistä heti otellaan
    Jo kaduillakin niistä tapellaan.

4) Neroni kaikkialla tunnetaan
    Ja apploodeja mulle annetaan
    Hevoset riisuttaisiin vaunuistain
    Jos oisi mulla hevosia vain.

    Taide meille loiston antaa.
    Oomme suuret taiteessa,
    Ystadista Haaparantaan
    Taiteemme on kuuluisa.

Sjövall. Niin lapset, seuratkaa te minun esimerkkiäni, niin me yhdessä muodostamme sellaisen neron liiton, joka hämmästyttää koko Eurooppaa… niin, minä olen johdattanut teitä kaupungista kaupunkiin, voitosta voittoon…

Ölander (pistää mukaan). Mutta minnekkäs te olette johdattanut palkanmaksupäivän?

Ölander. Vai tyytymätön! Kahteen viikkoon en ole saanut äyriäkään palkastani; minä olen laihtunut, ohentunut, käynyt melkein läpikuultavaksi.

Ölander. Tietysti… hänen läpitsensä pitää näkyä taivaat ja maat… Minä olen pian siinä tilassa. Mutta surkeinta kaikista on se, että vaikka minä olen teaatterin père noble, minulla tuskin on nuttua niskassani.

Sjövall. Hyvä herra, niissä rooleissa, joita te näyttelette, ette tarvitse omaa nuttua — niissähän te käytätte teaatterin pukuja.

Ölander. Kauniita pukuja! Ne tuskin kestävät käsin koskettaa… suurempaa gestiä tehdessä — joka on tragediassa välttämätöntä — irtautuvat puvuista hihat, niin että ihminen näyttää variksen pelätiltä.

Sjövall. Minähän olen aina saarnannut että pukujen ja dekorationien liiallinen komeus on tosi taiteelle vahingoksi. Mehän näyttelemme melkein yksinomaan muinaisaikaisia klassillisia kappaleita, ja muinaisaikaan käytettiin pukuja tuskin ollenkaan. Tarkastelkaa noita kuolemattomia taideteoksia, jotka maalarit ja kuvanveistäjät ovat jättäneet perinnöksi jälkimaailmalle, noita klassillisia kuvapatsaita kivestä ja metallista.

Ölander. Mitä niihin tulee, niin on jokainen meistä pian yhtä klassillinen.

Sjövall. Mitä, herra? Puuhaatteko te seurassani työlakkoa, vai? Katsokaa tovereitanne; voisinpa melkein vannoa, että jokaisella on palkkansa saamatta minulta.

Sjövall. Nähkääs, mitä minä sanoin — olisin kyllä voinut vannoa sen. Mutta onko yksikään heistä viikkokauteen sanonut minulle sanaakaan?

Sjövall (ottaa Theodoria kädestä ja tuo hänet esille). Hyvät herrat! Katselkaa tätä toivorikasta nuorukaista. Kolme kuukautta sitten seisoi hän ruokakaupassa tiskin takana… nyt hän näyttelee kaikki sankariroolit minun teaatterissani… Sellaista Wallensteiniä kuin hän, saa tikulla etsiä. Hän on karannut syntymäkaupungistaan seuratakseen minun teaatteriani, hän on jättänyt Vesterviikin rauhalliset muurit, hyljännyt oman isänsä — joka on etelä Ruotsin rikkain nahkurimestari — ja kaiken tämän on hän tehnyt rakkaudesta taiteeseen.

Sjövall. Minun koulussani on tämä nuorukainen kehittynyt tositaiteilijaksi, ja hän on jo tuottanut minulle monta lippua luukulla, eikä hän ole vielä vaatinut äyriäkään palkkaa — ei edes puolta resettiä. Lahjakkaisuus yhdistettynä vaatimattomuuteen, on kuin aurinko, joka paistaa kaikille, vaatimatta siitä maksua. Ja sitä paitse, hyvä Ölander, te olette huikentelevainen ihminen… te juotte ja pelaatte…

Ölander. Minä!… Joskus kenties olen pelannut viimeistä voittoa pienestä tuutingista, mutta nyt ei kukaan enää tahdo pelata kanssani, kun ei minulla koskaan ole millä maksaa.

Ölander. Niin sentähden että minä aina olen nälkäinen juomaan ruvetessa.

Theodor (Sjövallille). Mutta setä hyvä, mitä me teemme täällä Vimmerbyyssä?

Sjövall. Minulla on rakkaita muistoja tästä kaupungista… täällähän kuoli vaimoni, rouva Antoinette Sjövall, syntyisin Hulling… olisittepa nähnyt hänet Katariina Bragadinina Angelika nimisessä tragediassa… jaa-a, olisittepa nähnyt hänet juuri sinä silmänräpäyksenä, kun hän tyhjentää myrkkypikarin.

Sjövall. Ja sitäpaitsi: mitä voin muuta tehdä? Kaikissa isommissa kaupungeissa on toisia näyttelijäjoukkoja. Ja muuten on se minun kutsumukseni saattaa pikkukaupunkilaisetkin käsittämään näytelmätaidetta ylevämmältä kannalta. Minä tuon muassani Vimmerbyyhyn korkeampaa sivilisationia, fiinimpää makua.

Ölander. Mutta missä me näyttelemme? Eihän täällä ole teaatterihuonetta.

Sjövall. Ettekö nähnyt sitä suurta latoa kaupungin portilla? Kesäaikoina käytetään sitä tallina.

Ölander. Huoletta, nuori sankari! Tallin tavalliset asukkaat saavat ateriansa säännöllisemmin kuin me.

Sjövall. Kuten sanottu, sinne rakennan minä teaatterini, kuuden puupukin perustalle, jotka kyllä saan lainata maistraatilta.

Ölander. Sepä hyvä, hevoset voivat auttaa yleisöä jalkoja tömistämään.

Ek. Mutta mistä me saamme yleisöä? Kaikki ihmiset ryntäävät tietysti katsomaan sirkusta, joka näyttelee clownia, apinoita ja marakatteja.

Sjövall. Piru periköön koko sirkkuksen, kaikki marakatit — ja apinat myöskin! Se ei olisi ensi kertaa kuin varietee vetää runottaria nenästä.

Sjövall (Hetken mietittyään). Vartokaapas — — minä sain päähäni fiksun ideean, ideean, joka — kaikkien apinain ja marakattien uhallakin — tuottaa meille täyden huoneen. Theodor, istuppas kirjoittamaan ohjelmaa… minä sanelen.

Sjövall (sanelee). "Asianomaisten korkealla luvalla antaa allekirjoittanut tänään Vimmerbyyn suuressa teaatterissa ensimäisen ja viimeisen kerran: 'Vestan temppelin' eli 'Capitoolin hanhet', tragedia 5:ssä näytöksessä ja 15:ssa kuvaelmassa; kuoroineen, kupletteineen, melodraamoineen, taisteluineen, kansallistanssineen ja bengaaline tulineen y.m., y.m., kirjoittanut Adolf Sjövall, teaatteritirehtööri, jolta jo ennenkin on ilmestynyt monta suurta ja ylevää tragediaa, joita suurenmoisella fjongilla ja menestyksellä on näytelty melkein kaikilla Euroopan näyttämöillä. — —"

Sjövall (jatkaa). "Viime kuvaelmassa tulee Capitooliosta lentäen kaksi hanhea seppelöimään nuorta morsiusparia…" Sepä se tekee tragediassa suurenmoisen effektin, luullakseni.

Sjövall. Ei kelpaa, ei kelpaa… täällä Vimmerbyyssä hanhista tykätään enemmän.. Kirjoittakaa sitten suurilla kirjaimilla: "Näytäntö annetaan erään köyhän lesken hyväksi, jolla on yksitoista lasta, niistä vanhin 7 vuotias". Se naula vetää, luulisin. Ihmisten uhrauvaisuuteen ei tarvitse vedota turhaan — — tarkoitan: niinkauan kuin se on muodissa.

Theodor. Mutta eikö pitäisi mainita jotain tilinteosta tai millä tavalla resetti jaetaan?

Sjövall. Se on tarpeetonta… Muodissa olevat hyväntekijät eivät koskaan kysele sellaisia pikkuseikkoja.

Ölander. Kaikki tuo on kyllä hyvää, mutta minä toden totta en tiedä mistä saamme päivällistä tänään.

Sjövall. Sehän juuri on ihmisen suurin onnellisuus, kun hän ei edeltäpäin tiedä mitä tulee tapahtumaan.

Ölander. Tällä Vimmerbyyn ravintoloitsijalla, jonka luona nyt olemme kortteeria, hänellä kyllä on neljä taloa kaupungissa ja neljä perunapeltoa sen ympäristössä, mutta hän kuuluu olevan ahne kuin susi, ja jos hän tullessamme olisi ollut kotona, olisimme varmaankin saanut jäädä kadulle asumaan. Minä pilkistin äsken kyökkiin… Siellä parhaillaan paistettiin makkaroita ja keitettiin puuroa, ah, niin mainiota maitopuuroa… Mutta samalla tulla tuoksahtaa emännöitsijä vastaani ja tiuskasee, että se ei ole komediantteja varten, niin justiin! — ja paiskaa oven kiinni ihan nokkani edessä.

Ölander. Olenko minä paksu? — sitä ei kukaan voi nähdä minusta. Ei, minä en kestä tätä elämää kauemmin, minä peruutan kontrahtini. Inhimillinen kyky ei riitä olemaan père noble kymmenen taalerin viikkopalkasta.

Ölander. Kahdeksan resettiä? niin… mutta yhtäkään niistä ei näytelty — yleisön puutteessa. Resettiä muka sellaisissa kaupungeissa kuin Skanör, Falsterbo, Hjo, Sköfde y.m., voiko niissä toivoakaan yleisöä. Minä näyttelen teille melkein ilmaiseksi!

Ölander. Kauniit kyytirahat! Ensi vuonna sain 3/4 hevosen kyydin, mutta te olette kiskonut siitä yhden neljänneksen pois, niin että nyt minun täytyy ajaa puolella hevosella… no, no, kulku onkin sen mukaan.

Ölander. Ei siihen pirua tarvita… Hänettäkin teaatteri voi olla oiva helvetti.

Sjövall. Mutta kunnia, hyvä ihminen! Kunnia saada kuulua minun teaatteriseuraani! Tietääkö hän mitä Hjortberg sanoi, kun hän 10 vuotta sitten matkusti täältä Vimmerbyyn kautta ja näki minut Romeona? "Sjövall", sanoi hän, "te olette Ruotsin suurin näyttelijä", sanoi hän… "Ensin te, sitten minä", punastuen vastasin minä kainosti… Minä tarjosin hänelle engagementtiä teaatterissani… Tiedättekö mitä hän siihen vastasi?… "Sjövall", vastasi hän, "minä olen mieluummin ensimmäinen Tukholmassa kuin toinen Vimmerbyyssä", hän vastasi… (pateetillisesti.) Ah, Hjortberg, Talma, Shakespeare ja Molière, te täältä eronneet suuret henget, te loistatte nyt tähtien joukossa tuolla ylhäällä! Kuinkahan kauan Sjövall-ukon vielä täytyy luntustella täällä maan päällä!

Josefina. Suo anteeksi, isä hyvä, mutta — kunnia Capitoolin hanhille! — ikävä se on sittenkin.

Sjövall. Tiedäthän että maaseuduilla ei kelpaa muut kuin tragediat; komedioista ne eivät välitä. Muistatteko kun me Boråssa näyttelimme: "Lasillinen vettä", mitä sanoivat sanomalehdet seuraavana päivänä? Ne sanoivat: "Paitsi sitä että nimi 'Lasillinen vettä', ei koskaan voi saavuttaa Boråssilaisten tnyötätuntoisuutta, saa toimitus täten ilmoittaa että kaikki ilveilyt ja huvinäytelmät pitäisi karkoittaa näyttämöltä, sillä se on hävytöntä narrata rehellisiä Boråssilaisia nauramaan ja tirskumaan kuin harakat. Sitä vastoin me innokkaasti puolustamme kaikellaisia murhenäytelmiä, varsinkin sellaisia, joissa ryöväreitä esiytyy". Siten kirjoitti Boråssilainen ja Boråssilainen oli oikeassa.

Sjövall. Siinähän se solmu onkin, lapseni. Kaikki käsittämätön on ylevää, originellia, subliimia, näetkös — kaikki jota ihmiset eivät ymmärrä pitävät he ylevänä, korkeana, subliimina!

Sjövall. Ei… taikka antakaas olla… ei haittaisi jos viimeistä kuvaelmaa harjoitettaisiin. Herra Ölander sotkee aina tyrannin roolissa. Herra! te näyttelette huonommin kerta kerraltaan… te menette taaksepäin.

Ölander (Astuu kiivaasti Sjövallin eteen). Menenkö minä taaksepäin? Minä, joka olen teaatterin kaunistus, kuten Norrköpingin sanomissa sanottiin.

Sjövall (pilkalla). Tekö? — — Oletteko nähnyt minua "Hamlettina" (Ölander tekee kieltävän liikkeen). No, sittenhän te ette ole nähneet mitään.

Ölander. En, minä tietysti en ole nähnyt mitään. Mutta te herra olette aina juonitellut minua vastaan. Muistelkaa Grennaa! Siellä me näyttelimme "Hernania", jossa minä olin Kaarlo V:tenä ja minut huudettiin esille… Mutta kun minun piti mennä kiittämään, olitte te naulannut minut nutun liepeestä kulissiin, niin että minulla, näyttämölle tullessani, oli Kaarlo suuren hautaholvi selässäni (itku kurkussa) ja sellaisena minä olin kuin mikäkin spektaakkeli!

Sjövall. Tilaa!… harjoitus alkaa… viides näytös, viidestoista kuvaelma, ensimmäinen kohtaus.

Theodor (Josefinalle). Sinä et ole koko päivänä sanonut minulle sanaakaan.

Sjövall. No, olkoon sitten! — Tilaa, hyvä herrasväki! (lukee vihosta; sill'aikaa järjestyvät näyttelijät juhlakulkuun). Näyttämönä on Vestan temppeli, oikealla jumalattaren kuva, vasemmalla ikkuna, josta täysi kuu paistaa. Vestan papit ja papittaret tulevat sisään parittain, käsissä palmun lehvät ja hunnut silmillä… "papittaret voivat käyttää samoja huntuja kuin Ristiretkeilijässä"… Kulkue lähtee liikkeelle… morsiuspari viimeisenä… nyt hyvä herrasväki, mars!

(Hyräilee jotain marssia; kulkue marssii parittain kerta näyttämön poikki ja ryhmittyvät sitten toiselle puolelle. Theodor ja Josefina kulkevat viimeisenä ja asettuvat vastakkaiselle puolelle näyttämöä).

Sjövall (lukee). Kun kulkue on seisahtunut, alkaa kuorolaulu… (laulun alku)… sitä ei tarvitse harjoittaa… Astolfo alkaa.

"Oi Kunigunda! mi riemu täst' itää,
Kun morsianna saan sua rinnallain pitää!"

Sjövall. Seis! Se kyllä sujuu… me voimme hypätä Astolfon ja Kunigundan ylitse… Herra Grip, olkaa varoillanne… ylimmäinen pappi astuu esiin…

Grip. Mutta, herra tirehtööri, mitä pukua minä käytän ylimmäisenä pappina?

Sjövall. Mutta vuori on valkonen… kääntäkää se nurin, niin se kyllä passaa.

    "Te nuoret, elämän myrskyistä voiton saaneet,
    Sen luodot ja karit ootte luotsata tainneet
    Jumalain sijassa siunaan ma teitä
    Ja toisillenne teidät nyt heitän…
    Mut vait, meit' joku lähestyy —".

Sjövall. Mikä ihana ajatus!… Herra Ölander… olkaa varoillanne… nyt ryntää tyranni sisään.

Ölander. Rotathan sen söivät Falköpingissä. Eikö se ole kummallista että nälkä aina seuraa meidän jälkiämme!

Sjövall. No ottakaa sitten jotain muuta… yhdentekevää, kunhan vaan sujuu.

Sjövall. Tuo ei kelpaa, herra Ölander… enemmän intoa, enemmän buljonkia… kuulkaa ja katsokaa: (levittää molemmat käsivartensa ja deklameeraa kovalla äänellä).

"Seis! Jupiterin kautta!"… sillä tavalla… tragediassa pitää huutaa ja tehdä liikkeitä, muuten se ei tee mitään efektiä… Uudestaan, herra Ölander!

    "Seis! Jupiterin kautta! heist' ei tuu nyt mitään,
    En minä eikä Jumalat voi liitostanne pitää.
    Ma sinut hylkään, poika hullunlainen!
    Sa voitko naida tään, vaikk' isäsi sen kieltäis?
    Nyt hylkää, hän, vaikk' sisuasi viiltäis,
    Tee se, vaikk' onkin laskiainen."

Sjövall. Mikä ihana ajatus! Herra tietää mitä minä ajattelin tuota loppua kirjoittaessani.

Ölander. Minä ainakin tiedän, mitä minä ajattelen sitä lausuessani: Oh, sinä unohtumaton lapsuuden aika, sinä vehnäpullien ja mantelimaidon päivä! ijäksi olet sinä mennyt, ijäksi!

Sjövall. Huomatkaa, nyt ryntää kuningas — minä nimittäin — sisään, vartijain seuraamana. (Tulee esille ja laskee kätensä Ölanderin olalle).

    "Sydämmetön julmuri ja isä tunnoton!
    Mik' omaan lapseesi saa noin sun vihastumaan?
    Ihmiset ja Jumalatkin saat sa kauhistumaan!
    Nyt rangaistus sua odottaapi armoton.
    Nyt poistu temppelistä sa julma kirosuu!
    Sen käsiin raudat pankaa ja jalkaan jalkapuu!"

Mikä ihana ajatus!… tässä kohdassa minä olen aina saanut aploodin… Tuollaista ajatusta olisi itse Shakespearekin minulta kadehtinut… Shakespeare oli jokseenkin minun ikäiseni, kun hän kirjoitti Richard III:nen. Ah, jospa hän vielä eläisi!

Sjövall. Mutta perhana olkoon!… aika kuluu… nyt kaikki latoon! laittamaan sitä loistavaksi runotttarien temppeliksi.

    "Taide meille loiston antaa,
    Oomme suuret taiteessa.
    Ystadista Haaparantaan
    Taiteemme on kuuluisa".

Theodor. Tiedäthän että minä ainoastaan sinun tähtesi läksin kotoa ja tulin teaatteriin. Kenties olen jo ainiaaksi menettänyt isäni rakkauden, kenties…

Josefina (Laskee kätensä hänen suulleen). Vaiti, tuon minä jo osaan ulkoa. Sinä rupeat taasen ansioitasi luettelemaan; niin sillähän miehet tavallisesti alkavat, kun tahtovat olla miellyttäviä.

Theodor. Jos tietäisit kuinka minä kärsin; sinutta on minun mahdoton elää!

Josefina. Sitä samaa sanoit pääsiäisen aikaan ja elät vielä kuitenkin. Olenhan sanonut sinulle että minä en tule vaimoksesi ilman isäsi suostumusta.

Theodor. Niin, minä riennän isäni luokse, heittäydyn hänen jalkoihinsa, näin… (polvistuu ja tarttuu Josefinan käteen).

Josefina. Poika isänsä jalkain juuressa… tiedäppäs, se on jotain niin harvinaista, että jos sinä sen teet, niin ukko varmaankin luulee sinun aikovan petkuttaa häntä.

Theodor. Minä suutelisin hänen käsiänsä, näin… (Suutelee kiivaasti Josefinan käsiä).

Josefina. Oh, osaathan sinä jo jotakin, vaikka olet ollut niin vähän aikaa teaatterissa.

Theodor (Nousee). Minä syleilisin häntä — tällä tavoin… (aikoo syleillä häntä).

Josefina (Työntää hänet luotaan). Annappas olla, poikaseni… siihen minä en suostu.

Josefina. Jos vaimo surmaa miehen, pitäisi hänen päästä puolella rangaistuksella. (Hellästi). Poika parka! (Laskee kätensä hänen olalleen). Tiedäthän että minä pidän paljon sinusta.

Theodor (Painaa kätensä hänen sydämmelleen). Sinä nostat minut taivaaseen!

Josefina. Miehen voi hyvin helposti nostaa taivaaseen; mutta melkein mahdotonta on pidättää häntä siellä.

Theodor. Ehkä sekin kävisi laatuun, jos ei teaatteri olisi isälleni niin vastenmielinen.

Josefina. No niinpä luovu teaatterista, mitä sinulla on siellä tekemistä? Sen, joka ei teaatterissa tule joksikin erinomaiseksi, sen on parasta pysyä sieltä poissa… siellä ei ole onnea eikä rauhaa… onnenpyörä kierii lattialuukuista alas ja rauha kärventää rampissa siipensä. Herra paratkoon! Teaatterielämä ei ole niin hauskaa kuin luullaan. Rupea sinä vaan ruokakauppiaaksi Vesterviikissä, siellä ei kukaan vihellä sinulle — niin kauan kuin säännöllisesti maksat verosi.

Josefina. Voit uskoa että minäkin haluan pois teaatterista. Näetkös ystäväni, jokainen talous on myöskin jonkunlainen teaatteri, arpajaisten tapaan; mutta se maksaa kunnollisesti, jos johtokunta on kunnollinen… Sellaista teaatteria olen minä useasti uneksinut — — ja silloin minusta aina tuntui, että sinä, huimapää, olit sen pikku teaatterin Primo Amoroso… Mutta tiedäppäs millainen paikka minulla oli siinä teaatterissa? Minäpä sanon sen sinulle:

    Ei taiteen tiellä kellään
    Vaan ruusut loistakkaan;
    Sua tänään kiitellään,
    Huomenna poljetaan.
    Mutta hyvät tavat myöskin,
    Voiton palmuun vaaditaan.
    Jos nyt olet tarkkaavainen,
    Näyttelijä kuulijainen,
    Ryhdyn sua johtamaan.

Gråström (Matkapuvussa; huutaa ovessa ulospäin). Vai niin, vai on isäntä maalla?

Theodor. Min'en uskalla näyttäytyä hänelle. — Pilvet kasaantuvat, myrsky on tulossa!

Gråström (Tullen esiin). Neljäkolmatta killinkiä yhdestä voinaulasta ja kaksitoista taaleria yhdestä häränvuodasta — se on hävytöntä kiskomista! — — siinä seuraus höyrylaivoista ja elinkeinovapaudesta… jos tässä vielä saa rautatien niskaansa niin… (miettii).

Sjövall (Tulee sisään puhuen itsekseen). Kirottu latorämä!… katto ihan hajalla!… hyvä kyllä on nähdä alati taivaan päänsä päällä… mutta näytellä tragediaa ja saada sadetta niskaansa…

Gråström (Erikseen). Min'en ymmärrä mistä minä saisin kortteeria tässä kaupungissa.

Gråström (Erikseen). Tämäkin talo täynnä komediantteja… (mietiskelee).

Sjövall (Huomaa Gråströmin). Nahkuri Gråström! Kuka perhana hänet on tänne lähettänyt?

Gråström. Oletteko te joukkoinenne täällä Vimmerbyyssä? Tekö olette anastanut koko ravintolan, niin ettei rehellinen porvari voi saada kattoa päänsä päälle?… mitä se on… luulenpa että herra ei tunne minua?

Gråström. Mitä häh? Ettekö te ollut yhdeksän kuukautta sitten joukkoinenne Vesterviikissä? Ettekö kenties ostanut multa nahkaa Erik XIV:sta saappaiksi? Ettekö kenties lähtenyt kaupungista maksamatta? Olettehan velkaa minulle 50 taaleria, josta summasta annoitte minulle velkakirjan, ettekä kuitenkaan tunne minua?

Gråström (Tarttuu kiivaasti Sjövallia käsivarteen). Herra! missä on minun poikani? Hän karkasi kotoa teidän teaatteriinne, se kirottu seikkailija… missä on hän? Hän on varmaan teidän joukossanne… minä saan hänet siis käsiini… No varroppas, kyllä minä näytän…

Sjövall. Jospa näkisitte poikanne "Hamlettina!" Jospa näkisitte hänet koomillisella alalla… "Rosvopäällikössä" eli "Hassutusta hassutuksen lisäksi" tahi "Nylkyrin poikana."

Sjövall. Ah, teillä on ihana poika… hänestä tulee vielä jotain aikaa myöten.

Sjövall. Se hänestä ei tule, jahka saatte tietää että hänestä tulee minun vävyni, että minä annan ainoan tyttäreni hänelle puolisoksi.

Gråström. Hän aikoo siis todellakin mennä komeliantskan kanssa naimisiin? No varroppas, minä kyllä paukutan naimahalun hänestä, minä!

Sjövall. Alussa minä ankarasti vastustin sellaista avioliittoa. Ajattelin näin: näyttelijättäret menevät tavallisesti naimisiin paronien, kreivien, lordien tai herttuoitten poikien kanssa — mutta ei koskaan nahkurien poikien — ei koskaan, herra! Mutta teidän poikanne on lahjakas, nerokas ja tyttärenikin pitää häntä sangen sievänä. Hän on varmaankin äitiinsä.

Sjövall. Ja niin minä päätin tehdä poikkeuksen yleisestä säännöstä — päätin murtaa ennakkoluulon kahleet, sillä minä suuresti suosin aatelittomia ja sentähden minä annoin noille nuorille siunaukseni.

Sjövall. Minun loistokas nimeni on kylliksi riittävä molemmille perheille… Kelpo ystäväni, minä siis unhoitan kaikki kiistat meidän välillämme, unhoitan että olette harjoittaneet ala-arvoista ammattia — minä unhoitan kaikki.

Sjövall. Kaikki, kaikki! Ja minä sallin teidän laittaa nuoren parin kodin sellaiseen kuntoon, että se soveltuu minun tyttärelleni ja hänen taiteilijanimelleen, sekä vastaa niitä myötäjäisiä, jotka hän saa minulta — joskus tulevaisuudessa.

Gråström. Niin etäisessä kuin mahdollista… niin justiin, sanoi Justeini. (Erikseen). Mikä hävytön lurjus! (Kovaa). Herra! kuinka te uskallatte puhua tuolla tavalla? Myötäjäiset, sanoitte… Olisipa hauskaa kuulla, minkälaiset ne myötäjäiset ovat?

Sjövall. Liikkuviin fondeihin… Ah, tietäkää, herra, että minulla on suuria kapitaaleja.

Sjövall. Näettekö niitä suuria matkavaunuja tulliportin luona? Te haluatte tietää mitä minulla siellä on? Te saatte sen tietää.

    "Mull' onpi metsä, joss' on järvet, vuoret,
    Se kesät, talvet yhtä kaunis.
    Mull' onpi meri, joss' on salmet, saaret,
    Myös taivas pilvinen ja sateeton.
    On temppeli, se kullattua on puuta
    Ja ukkonen mi korvat kuuroiks' saa,
    On aurinko, on tähdet, neljä kuuta.
    On kaupunki ja uusi salama".

Niin, kaikki nuo on minulla ja sitä paitse puvusto semmoinen että voin vaatettaa kokonaisia kansakuntia, kuninkaita, jumalia ja jumalattaria…

Gråström. Eikä, vaan raastupaan, ottamaan byysistuomiota teille ja sitte viemään poikaani tuntuvilla keinoilla kotiin. Luulette kenties olevanne tässä tekemisissä ymmärtämättömän pöllön kanssa, mutta minäpä näytän teille että minulla on nahkaa nenän päässä.

Gråström. Tämän talon isäntä on vanha ystäväni ja jahka hän tulee kotiin, heittää hän teidät, teidän kuunne, aurinkonne ja koko konkarongin ovesta pihalle, niin että hurahtaa!

Theodor (Tulee kiireesti). Mikä onnettomuus on isäni tänne johdattanut? Ja lisäksi on setä vielä ärsyttänyt häntä.

Sjövall. Suuret taiteilijat ja suuret kirjailijat sotkevat aina asiansa, voidakseen ne sitten sitä helpommin selvittää.

Sjövall. Pysyttele syrjässä näyttämön loppuun asti… minä levitän huhun että sinä olet heti lähtenyt kaupungista. Sillä jos ukko saisi tietää sinun olevan täällä, niin hän varmaankin viheltäisi minun tragedialleni…. isälläsi on hirveät, onnettomuutta ennustavat huulet.

Sjövall. Mahdotonta! Sinä olet minun johdollani muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi… mutta varroppas… varmuuden vuoksi voit hankkia vähän mustia villoja ja karstata itsellesi suuren poskiparran… sitten korkkaat otsaasi niin paljon kuin mahdollista… noin kaksi- tuumaiset silmäkulmat… nenäsi poikki vedät muutamia viiruja, niin näytät nykerönenältä… ja sitten vielä mustaa vahaa etuhampaihisi.

Theodor. Mutta hyvä setä, enhän minä voi näyttää hampaattomalta, kuin näyttelen nuorta, roomalaista ritaria.

Sjövall. Ei se tee mitään… se nuori roomalainen on ollut sodassa… jossain puunilaisessa sodassa, jossa kuula on lennähtänyt hampaiden väliin… ymmärräthän?

Sjövall. No, ota joku toinen nimi… voithan kutsua itseäsi esimerkiksi: Rubini, Tamburiniksi tai Lunkentukseksi — se on yhdentekevää.

Sjövall. Ota toinen äänikin; se tekee aina tragediassa hyvän vaikutuksen… Ah, tuossahan on päivällinen.

(Kaksi kyypparia tuo sisään ruokapöydän, jolla on
useampia vateja ja pulloja).

Sjövall. Jumalalle ja teaatterin tirehtöörille ei ole mikään mahdotonta. — Minä käytin isännän poissa oloa hyväkseni. Huushollerska sai kaksi seisomapilettiä ja kyypparit saivat luvan olla kappaleessa mukana ryöväreinä. Mutta meidän täytyy kiiruhtaa, ennenkuin isäntä tulee kotiin, sillä hän ja minä olemme vanhoja tuttuja.

Edelliset. Ölander. Grip. Ek. Näyttelijöitä. (Kaikki seisahtuvat hämmästyneinä nähdessään ruokapöydän).

    Mikä näky huumaavainen täällä
    Etehemme aukeekaan!
    Pöytä pilvist' ompi pudonnut.

Sjövall (Syödessään; pullo kädessä. Sävel: "Bort allt hvad oro gör". Bellman).

    Oi pullot ihanat!
    Nyt täysi, sitte puoli.
    Pois haihtui huoli
    Ja murhekin kuoli
    Kun ryypyn sai.
    Oi kun se viini taas virkistää,
    Pulloon jos aina sais tirkistää.
    Kyllä on makuisaa.

    Kas nämä nestehet
    Jumalat itse loivat
    Ja meille soivat,
    Ne vahvistaa voimat;
    Siis maistakaa!
    Oi kun se viini taas virkistää,
    Pulloon jos aina sais tirkistää,
    Ei moitteen syytä.

    Siis maljat pohjahan!
    Harvoin kun saamme juoda,
    Voimme sen suoda,
    Näin riemua luoda
    Nyt seurahan.
    Oi kun se viini taas virkistää,
    Pulloon jos aina sais tirkistää.
    Ei suut saa seista.

    Kaikki parhaat palat
    Nuo nyt ahmivat!
    Lihat, juustot, kalat
    Noin nyt luistavat,
    Yhtä haavaa.

    Huonoja on nämät juomas
    Sitä et sa voine kiistää;
    Happamampaa kuin sun naamas,
    Kiitä kun sa pääset niistä!

Kuoro (Ympäröivät isännän, kilistelevät hänelle lasejaan ja kujeilevat hänen ympärillään).

    Kippis, kippis,
    Nyt viime maljan juomme —
    Oivempaa ei ole isäntää.
    Kippis, kippis
    Ja kiitoksemme suomme —
    Loppukoon jo viini hapan tää!

    Terve nyt
    Sä taiteen suoja jalo,
    Mainees päivän lailla yletköön!

    Kippis, kippis,
    Sä maamme kirkas valo.
    Kauan hän, hän kauan eläköön!

Sjövall. Theodor. Josefiina. Grip. Ek. Näyttelijöitä ja Näyttelijättäriä. (Perällä, ensi penkillä) Gråström ja Ravintolan isäntä.

(Esiripun noustessa on esirippu teaatterissa ylhäällä, josta tilapäinen teaatterisali näkyy. Sjövall, puettuna kuninkaaksi ilman kruunua ja Grip, puettuna ylimmäiseksi papiksi, seisovat ensimmäisen kulissin vieressä, yleisön puoleen kääntyneinä; vastakkaisella puolella Näyttelijättäriä, papiksi puettuina. Theodor, Astolfina, roomalaisessa varuksessa, miekkailee näyttämöllä Ekin kanssa, joka on puettuna ryöväriksi. Josefina, prinsessa Kunigundana, makaa pyörtyneenä lähellä ramppia puupölkyn nojassa. Useita näyttelijöitä, ryövärin puvuissa, makaa siellä täällä Astolfin surmaamina. Yleisö aplodeeraa ja huutaa: hyvä, hyvä!)

Sjövall (Taputtaa käsiään). Hyvä, hyvä! mikä suurenmoinen draamallinen effekti! (Gripille) Aplodeeratkaahan toki, ihminen! vai onko teillä lyijyiset käsivarret?

Konna! nyt rosvon elos' päättyy ylväkäs,
Nyt kuole ja makaa siin' sitten veressäs!

Sjövall (Pilkistää näyttämölle). Mille ne hyssäävät siellä? Ovatko ne hassuja!

    Ma taistelussa voiton sain,
    Vaan rintaani mun murhe painaa.
    Tuoss' lepää kaksi rinnakkain,
    Kuolleena tuo, tuo kohta vainaa.
    Voi, viha seuraa raskahasti
    Murhett' aina kuoloon asti.

Sjövall. Ihanat sanat! Herra tiesi mistä ne lienen saanutkaan. (Kuuntelee). Mitäs se on? Ei yhtään aploodia?

    Ken riistää vois
           sun multa!
    Voi kauheaa! vaan verta, surmaa ma
           tässä nään!
    Sa ootko yksin tehnyt kaiken tään?

Sjövall (Kovaa). Hyvä!… (vastapäätä oleville jäsenille). Aplodeeratkaahan toki, te siellä. (He aplodeeraavat).

Sjövall (Vetäytyy takaisin). Ai saakeli! jo näkivät!… Jatkakaa, jatkakaa!

(Väliverho laskeutuu aploodien kaikuessa. Sjövall kiiruhtaa näyttämölle ja huutaa maassa makaaville).

Ylös, hyvät herrat!… Nyt pitää kaikkien ryövärien pukeutua papeiksi. (Syleilee Theodoria ja Josefinaa). Jumalaista, lapsikullat, jumalaista!… Sijaa näyttämölle!… tästä seuraa tietysti esiinhuuto!

Sjövall. Teidän ei käy kieltäytyminen… minä isänä ja kappaleen tekijänä, seuraan teitä. Mutta mitä tämä merkitsee? (Kuuntelee). Ne eivät huudakkaan esille! (Pilkistää esiriipun reijästä). Mikä kiittämätön yleisö! (tulee takaisin). Siellä ne istuvat hyvin rauhallisina, nuuskaten ja piparkakkuja pureskellen… tämä on hirveätä!… tätä minä en kestä!…

Sjövall. Näillä Smålantilaisilla ei ole hitustakaan taideaistia!… mutta minä halveksin heitä! Sen, jolla on puoli Eurooppaa puolellaan, sen ei tarvitse välittää Vimmerbyyläisistä. — Nyt kaikki paikalleen… viimeinen kuvaelma alkaa… Kuulkaas, vahtimestari!

Vahtimestari. Minä pelkään että kynttilät rampissa sammuvat ennen loppua.

Josefina. Olisi ollut paljoa parempi, jos Theodor olisi heti mennyt isänsä luo ja…

Sjövall. Ja että ukko olisi kieltänyt hänen esiintymästä… se siitä olisi seurannut ja me olisimme menettäneet täyden huoneen… Sinä olit oivallinen, tyttöseni!… Näitkös sitä viiksihuuli herraa, joka istui ensi penkillä, hän oli varmaankin joku diplomaatti…

(Vahtimestari ja jotkut valkeisiin viittoihin puetut Näyttelijät kantavat esille huonosti maalatun alttarin ja asettavat sen näyttämön toiselle puolelle).

Sjövall. Hyvä! (Tarkastelee kruunua). Mitä tämä on? Sanoinhan minä jo Falköpingissä että tämän kruunun pitää uudestaan kultauttaa.

Sjövall (Panee kruunun päähänsä). No, minä asetan parhaan puolen etupuoleksi ja varon etten käännä selkääni yleisölle… (kääntyy) mutta peijakas! missä Ölander on?

Ek. Hän sanoi että hän ei astu näyttämölle, ennenkuin hän on saanut ne 20,000 taaleria, jotka tirehtööri on hänelle velkaa.

Sjövall. 20,000 taaleria? Piruko sitä miestä riivaa? 20 taaleria hänen on saatavaa, mutta aina kun hän on pöhnässä, näkee hän kaikki tuhatkertaisena. Menkää ajamaan hänet ylös!… Se ihminen tuottaa minulle vaan mieliharmia!

Vahtimestari. Herra tirehtööri, min'en ymmärrä mistä me saamme kuutamon tänä iltana… matkalla on kuu sattumalta ajettu rikki.

Sjövall. Liimatkaa palaset yhteen… tottahan ne riittää edes puolikuuksi… Mutta miks'ei pilviä ole vedetty ylös?

Vahtimestari. Pilvien päälle on satanut matkalla… ne ovat ihan likomärkinä.

Sjövall. Onko koko taivas pilalla? No sitten piru periköön kaikki kyytimiehet!… Mutta missä on sotajoukko?

Sjövall (Sotilaille). Te asetutte samalle puolelle kuin minäkin ja seuraatte sitten minua näyttämölle… mitä melua siellä kulissien takana?

Ravintolan isäntä. Kuulkaapas, herra! Aijotteko te petkuttaa minua, vai? Te lupasitte minulle rahat piljettiluukusta jo ennen päivällistä… mutta piljettien myyjä sanoi teidän kieltäneen hänen antamasta minulle äyriäkään.

Sjövall (Osoittaa kruunuansa). Tiedättekö kenen kanssa puhelette? Onneton! ettekö näe kuningasta edessänne?

Theodor (Kiiruhtaa Sjövallin luokse). Minä kuulin nyt juuri että isäni oli koettanut tunkeutua näyttämön puolelle.

Sjövall. Ole sinä ihan rauhallinen!… Ei yksikään karhu pistä tänne nokkaansa.

Sjövall. Mitenkä on hanhien laita? — Muistakaa vaan laskea ne alas lopussa.

Sjövall. Sitä lujemmaksi se tulee!… miks'ei uhritulta sytytetä? kaikesta täytyy minun huolehtia. (Ottaa rampista kynttilän ja sytyttää tulen alttarilla). Kyvykkäin ihminen tässä maailmassa on sentään maaseututeaatterin tirehtööri.

Sjövall. Minä odotan herra Ölanderia. Onpas siellä suurijalkaista yleisöä. — Missä on ukkonen?

Sjövall. Mutta tyranni ei ole vielä täällä… minä lähetin juuri Ekin häntä hakemaan.

Sjövall. Tilaa! tilaa! (Asettuu sotilaitten kanssa entiselle paikalleen. Kaikki muut rientävät vastakkaiselle puolelle, niin että näyttämö jää tyhjäksi). Esirippu ylös! (Väliverho vedetään ylös. Orkesterin soittaessa kummallista marssia kulkevat näyttelijät näyttämölle: ensin naiset, sitten miehet. Heidän jälissään Theodor ja Josefina morsiuspuvussa, viimeisenä Grip. Saatto kulkee muutaman kerran näyttämön ympäri, jonka jälkeen he asettuvat molemmin puolin näyttämöä. Theodor ja Josefina asettuvat alttarin eteen. Sjövall — ensi kulississa — puhaltaa niktipillillä salamaa ja paukuttelee rautapellillä ukkosta. — Nyt aloittaa oikea orkesteri. Kaikki polvistuvat).

Sjövall (Laulaa kuorossa mukana, lyöden tahtia; yht'äkkiä alkaa hän seuraavan kupletin):

    Mestarin työt' on tää tragedia,
    Sellaist' ei löytyne toista.
    Tuskinpa Ruotsin akademia
    Saisikaan aikahan moista.

    Rahoja, mainetta mulle se tuo,
    Kunniaa kosolta hankkii.
    Rahat mä kaikki — talletin jo,
    Kansallis-Osake-Pankkiin.

Sjövall. Ihanaa!… Jumalallista!… hm?… eikö yhtään aploodia?… hirveän epämusikaalisia ihmisiä täällä Vimmerbyyssä!

Oi Kunigunda! mi riemu täst' itää,
Kun morsianna saan sua rinnallain pitää!

(Puhaltaa salamaa ja rummuttaa peltiä. Kaikki kokoontuvat näyttämön toiselle puolelle. Theodor ja Josefina jäävät alttarin eteen).

Te nuoret, elämän myrskyistä voiton saaneet,
Sen luodot ja karit ootte luotsata tainneet. —

Sjövall. Nyt kuuluu aseiden kalsketta näyttämön takaa. (Sotilaille) Aseitten kalsketta, kuuletteko! (Sotilaat kalskuttavat aseitansa). Nyt pitäisi tyrannin rynnätä sisään ja murhata morsiusparin, mutta häntä ei näy, ei kuulu. Enhän minä voi samalla kertaa olla murhaavana tyrannina ja siunaavana kuninkaana. (Huutaa kiivaasti näyttämölle). Lausukaa siunaus uudestaan, mutta hitaammin!

(Näyttelijät katselevat hämmentyneinä toisiaan ja yleisö
alkaa levottomana kuiskutella keskenään).

Ek (Pilkistää sisään vastakkaiselta puolelta). Herra tirehtööri! Ölander nukkuu kuin kivi.

Sjövall (Epätoivossa). Tyranni nukkuu!… minä olen hukassa!… Herättäkää hänet ja sanokaa että hän saa kaksi resettiä ensi kuussa.

Sjövall. Jospa minä keksisin jonkun toisellaisen lopun… Kerta vielä siunaus!

Gråström (Tulee samalta puolelta, jonne Ek poistuu). Toden totta — on tuo tuossa minun poika viikarini… minä tunsin hänet sittenkin…

Gråström (Ryntää näyttämölle ja Theodoria kohti). Sainkos sinut vihdoinkin kiinni! Oletko mielestäsi käyttäytynyt kuten pojan pitäisi… olisit, totisesti, ansainnut kiroukseni.

Theodor. Rakas isä…! (Tekee seuraavana aikana rukoilevia liikkeitä isälleen).

Gråström. Jos äitivainajasi näki sinut tuollaisena venkaleena, niin hän varmaankin kääntyisi haudassaan.

Gråström. Sinä vetelehtijä! Sitäkö varten olet saanut oppia italialaista kirjanpitotaitoa, että nyt kummittelet tuollaisena tarhapöllönä?

Gråström. Oletko sinä mielestäsi ihmisen näköinen, sinä? Et — kalkkunakukon näköinen sinä olet. Mutta odotappas! Keppini kyllä opettaa sinut kotkottamaan! (Ryntää, keppi koholla, Theodoria kohti. Kaikki vetäytyvät kulissien taakse. — Gråström ajaa Theodoria ympäri näyttämön. — Theodor työntää Vestan alttarin itsensä ja isänsä väliin, jonka ympäri Gråström ahdistaa häntä).

(Kiiruhtaa sotilaitten seuraamana näyttämölle ja tarttuu Gråströmin kohotettuun käteen).

Sydämmetön julmuri ja isä tunnoton!
Mik' omaan lapseesi saa noin sun vihastumaan?

Ihmiset ja Jumalatkin saat sa kauhistumaan.
Nyt rangaistus sua odottaapi armoton!

Nyt poistu temppelistä sa julma kirosuu!
Sen käsiin raudat pankaa ja jalkaan jalkapuu!

(Aika aploodit perällä. Sotilaat tarttuvat Gråströmiin asettaen miekkansa hänen rintaansa vasten).

    Hän on jo suostuvainen,
    Liittoonne taipuvainen.
    Nyt kiittäkäämme Vestaa pyhää,
    Hän tehnyt meill' on pelkkää hyvää!

(Näyttelijöille). Pian polvillenne! (Huutaa kulissiin). Sytyttäkää bengaalituli ja laskekaa hanhet alas! (Kaikki polvistuvat. Sotilaat pakoittavat myöskin Gråströmin polvistumaan).

(Kuoron laulaessa asettaa Vahtimestari ensi kulissiin bengaalitulta ja sytyttää sen).

(Sjövall ja Theodor auttavat Gråströmin ylös ja taluttavat
näyttämön etualalle).

Sjövall. Teitä huudetaan esille!… te olette onnenne löytänyt… tilaa!… esirippu ylös!

(Useimmat vetäytyvät syrjään. Esirippu nousee. Sjövall ja Theodor taluttavat Gråströmin esille. Josefina — naisten seuraamana — kiiruhtaa näyttämölle ja laskee laakeriseppeleen Gråströmin päähän. "Hyvä"-huutoja ja aploodeja).

Sjövall. Se on neron ilmaus… kaikki sanomalehdet tulevat ylistämään teitä… koko Eurooppa tulee kumartamaan teitä!

Ravintolan isäntä (Kiiruhtaa Gråströmin luo). Vanha ystäväni Gråström… kukas olisi uskonut…

Sjövall. Uneksukaa te vaan sitä suloista unta… Oi! miksi te olette tuhlannut parhaat vuotenne nahkuriverstaassa?

Gråström (Theodorille ja Josefinalle, jotka hyväilevät häntä). Rakkaat lapset!… minusta tuntuu niin kummalliselta… veri nousee päähän…

Gråström. Tämä on kovin kummallista… kuka olisi sitä aavistanutkaan?… myrskyistä suosiota minulle… Jos ei siihen muuta tarvita, niin…! (vie kädet päähänsä). Mitä tämä on? Luulen että minulla on oksia päässäni. — —

Sjövall. Se on nero joka kasvaa ulos päästä. — Niin suuri jo oppilaana… mikä jättiläinen teistä tulleekaan, jahka ehditte täysin kehittyä.

Ölander (Aamunutussa ja hieman pöpperässä). Tilaa! minua huudetaan esille.

Ölander. Niin, minä voin oikein koiramaisesti — minä olin ihan terve maata pannessani, mutta herätessäni olin vuoteen omana.

Sjövall (Syleilee Gråströmiä). Gråström!… tulkaa syliini kerta vielä! (R. isännälle). Te, herra, iloitkaa ystävänne kanssa (syleilee häntä) ja laittakaa oikein komea illallinen.

Sjövall. Pois kaikki turhamieliset ajatukset tänä juhlallisena hetkenä! (Theodorille). Syleile isääsi, poika! (Josefinalle). Tyttö, syleile appiasi!… Gråströmin ja Sjövallin nimet mainitaan yhdessä aina maailman loppuun saakka.

    Kunnia teitä seuraapi vaan,
    Panetus ei nimeänne paina.
    Puhtaana se kaikuu aina
    Kun se maailmassa mainitaan.

    Arvoisa mun auttajani,
    Yhdy tähän seurahani,
    Sull' on lahjat loistavat;
    Hiiteen nahkat haisevat!
    Mailma huutais ihmetellen
    Gråström ensin muokkas nahkaa,
   Onni hänet päätä pahkaa
   Näyttelijäksi potkaisi.

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KULJEKSIVA TEATTERISEURA: KAKSINÄYTÖKSINEN ILVEILY LAULUINEEN ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

The Project Gutenberg eBook of Kuljeksiva teatteriseura: Kaksinäytöksinen ilveily lauluineen

KULJEKSIVA TEAATTERISEURA

AUGUST BLANCHE

HENKILÖT:

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE