The Project Gutenberg eBook of Punaista ja vihreää This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Punaista ja vihreää Mieterunoja Author: Lauri Soini Release date: June 20, 2024 [eBook #73880] Language: Finnish Original publication: Helsinki: E. E. Sundvall, 1903 Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNAISTA JA VIHREÄÄ *** PUNASTA JA UIHREÄÄ Kirj. Lauri Soini Helsingissä, E. E. Sundvall, 1903. On mieleni verisen punainen ja tulisena liekkinä palaa. Se luontohon vihreän vilpoiseen ja suloseen sointuun halaa. SISÄLLYS: Punanen lippu Äänilaulu Ihmiskunnan kukka, I—IV Lapset kadulla Itkekää! Kiitos! Ei sittenkään! Työväen illat Omasta vastakohdastaan Aineen multa ja aatteen kulta Vanha tammi Nuorten laulu Salon tyttö kaupungissa Luonnon syliin! I—IV Kyntäjäpojan laulu Työt kahden hän yksin suorittaa Oli punaposkinen neitonen kerran Vaatteissa ja alastonna. PUNANEN LIPPU. Oi veljyet, lippua katsokaa miten yllä se hulmuten liehuu! Kuin huomenrusko se punertaa, väri hohtava kuin veri kiehuu! Veripunasena merkkinä olkoon se: niin nuorekas, kuohuva veremme on rinnassa, suonissamme! Veripunasena yllämme hulmuten se olkohon muistutin ainainen mikä, veljet, on ohjelmamme! Me olemme juuri ja varsi maan, on meissä sen kukkimisvoima. Mut hoivana meillä on nälkä vaan ja kurjuus, sorto ja soima. Maa luulevi voivansa kukkia ja kuitenkin sulkea, tukkia valon, lämpimän varreltansa... Rikas luulevi luovansa kulttuurin, kun verhoupi kultahan, silkkihin, vaikk' kahleissa kerjää kansa... Mut kansa ei kärsiä voi, ei saa elon orjuutta kauvan jatkaa! Sen täytyvi vapaus valloittaa, omin askelin astua matkaa! Työkansa jo voimansa kerätköön joka mies sekä nainen herätköön, pää pystyssä käyköhän valoon! Joka mies sekä nainen yhtyköön ja ympäri lippumme ryhtyköön vapahduksemme taistohon jaloon! Oi, siskot ja veljyet, katsokaa miten yllämme lippu liehuu! Kuin huomenrusko se punertaa, väri hohtava kuin veri kiehuu! Sen alla on joukkomme perhelies, joka ukkokin niinkuin nuori mies sen ympäri liittohon käyköön! Kukin kohdaltaan, rivit kauttaaltaan, koko tarmolla vaatien vapauttaan, yön usvista selvittäyköön! Niin vauhdilla taistelun tarmoisan ja voimalla yhteisponnen me saavumme uutehen aikahan ja löydämme rauhan ja onnen. Se aika jo ruskona kimmeltää, se meille jo silmihin himmeltää sinirannalta toivon taivaan. Oi, sillä on kirkas loistokkuus! Sen koitosta hohtavi onni uus jo aikamme taistohon, vaivaan. Mut kerta kun toivotun päivämme ajan siivetär maahan kantaa, veli veljelle, kansakin kansalle yli vetten kättä kun antaa, ja miekka kun taltaksi taotaan ja keihäs kyntöauraksi maan, ja voima on rauhan työssä — pois kuivuvat silloin kyyneleet, vuostuhanten aikana virranneet väkivallan ja sorron yössä. ÄÄNILAULU. Nouskohon jo kaikki kansa oikeutta laatimaan, toimellansa, voimallansa vapautta vaatimaan! Yhteistunto, yhteiskunto, veljeshenki verraton, yksi mies ja yksi ääni — siinä Suomen suoja on. Yhteistyöllä kansa vaati korven kuuset väistymään, kansa pellot, niityt laati metsämaahan synkeään. Ken nyt, kurja, kukkarolla kahlehtia kansan vois? Yksi mies ja yksi ääni — patterit ja teljet pois! Yhteisvoimin toimi kansa valistusta valvattain, yhteisäänin laulujansa lauloi kautta maailmain, yhteismielin synnyimaata kaikki käymme puoltamaan — yksi mies ja yksi ääni yhteisesti vaaditaan. Vaimo, lieden lämmön luoja, nuoren kansan kasvattaa; vaimo, siveyden suoja, sulostuttaa maailmaa; heikon hellä hoiva, nainen, hänkö ääntä ilman jää? Mies ja nainen yhdellainen — siinä taiston määränpää. IHMISKUNNAN KUKKA. I. PÄIVÄN POLULLA. Kevähisen kukkasen lainen tyttö on pienenä lasna: vuokon valkoisen, orvokin tuoksuavan. Aatteles vienouttansa, joka kuni hentonen helve liehuvi leijaillen, korttansa kaulaillen! Aatteles kainouttansa: umpuna, silmillä verhot, uinuu se aavistain tuulia maailmain! Aatteles raittiuttansa, joka terälehtenä nuorra ummusta pilkistää, päivähän tirkistää! Kukkasen kaltanen vielä neito on kasvaessansa aatteles kauneuttaan ummusta aukenevaa! Ollapa pilvetön, kirkas kukkasen aamunen päivä, ollapa nähtävinään kaunehet korkeimmat; tuliapa lämpimin tuulin tuudituks lempeys rinnan, hellimys heikomman, tuoksumus suloinen; tuliapa viljellyksi ymmärrys tarkka ja vilkas, kerkeä selvittämään piirtehet hienoimmat; tuliapa viedyksi neito lämpimän päivyen alle, viedyksi parhaitten polkujen kulkemiseen — mihin elon tiellänsä voikaan kelvata neitonen nuori, laiho se toivokas on, ihastus kansan ja maan! Entäpä sitte kun joutuu armas ja auvokas aika, jolloin yhtä hän vaan alkavi kaihoamaan! Vihdoin löytävi neito toivotun poikasen uljaan, silmähän vilkahtaa silmäys vienoinen — ruusulle tuoksuvat kummut, päivälle hohtavi taivas, valtimot läikkyen lyö, rinta on riemua täys. Riemuten rinnalla kullan, kätöset käärien yhteen, lintuna liidellään, pesähän pistäytään. Lemmen liekissä yhtyy lempivä mieli ja ruumis, sydämet yhtenä lyö, yksi on aatoskin, riemu ja pilvyet murheen, onni ja onnettomuuskin kaikki on yhteiset, kaikki on salvat pois. Kuhertavan kevähisen teiren pesän pian poikaset täyttää, lapsoset avuttomat on, vaativat vaalintaa. Yhdessä askaret hoitain, yhdessä iloten ja surren ahkerat vanhemmat lapsia kasvattaa. Ulkona liikkuvi taatto päivisin ansiotöissä, äitipä puuhailee liettänsä lämmittäin. Iloa ja onnea on elo lempeän, toimevan vaimon, jonk' koti puutteeton, lämmin ja kaunonen on, jonneka iltaisin mies mielevä tyynenä astuu, ilosena mieleltään, vaimoa auttelemaan, laulaen tuudittamaan kodin pienintä, hentoa kukkaa, toisia lapsia myös yhdessä hoitelemaan. Lapsien kasvatus on kodin tehtävä suurin ja tärkein, äidillä kasvatus on valtius maailman. Oi, mikä kalleus on hyvä äiti mi voipi ja tahtoo nousevat pienoiset ohjata parhain päin! Kasvatus tehtävä on kuin kevähinen kyntö ja kylvö, jossa mi taaksemme jää, edestä sen löydämme taas. Jos kuka kuntoa on, jalon tuntoa kylvänyt lapseen, lapsesta heijastaa takasin se vanhempaan: hällä on riemuinen elon päivyen ehtoopuoli, onnekas ompi hän myös iltana vanhuuden. II. VALOA JA VARJOA. Yksi kun kulkevi kukkien keskellä elämän polkunsa täällä — toinen on kuin haavan lehti liukkahalla jäällä. Yksi kun lapsena kapaloon uinuu lemmen ja onnen vyöhön — toinen käypi kerjäläisnä pakkaseen ja yöhön. Yksi kun kasvavi kiehkuraruunussa kaunihin, ihanan ja jalon — toinen piennä työnnetään työhön mieron talon. Yhden henki kun heilimöi ja kukkana nurmehen juurtuu — toisen sielu silvotaan ja murehissa murtuu. Yksi kun livertäen, riemuiten kera kultansa kuhertelee toinen hälle tehtahassa — huntuja kehräelee. Yksi kun ilosena vihkimätuolilta vuotehelle astuu — toinen raukka raiskaeltu kyynelistä kastuu. Yksi kun vaalivi ilosia lapsia turvassa taaton ja miehen — toinen niitä taluttavi yksin mieron tiehen. Yhdellä liesi on lämmin ja lauha ja koti niin kaunis ja armas — toisen mökki leivätön ja liesi kylmän karmas. Syytä on yhdellä ilosin mielin onnensa päivyttä kiittää — Toinen koito elon tiellä kyyneleitä niittää. III. MONET MURTUVAT. Iloset ihmiset, tietkää kaikki, vaikka te tahdotte unhottaa, tietkää, kuinka on ihmislapset, vaimot ja lapsoset kultahapset useat murtanut armoton maa! Lapsena, käydessä kerjuuteillä, kylmillä, jäisillä penkereillä usea jo kelmeni, kylmettyi, runtui ruumis ja särkyi sielu, sydänveri nuorekas jähmettyi, usean tempasi hornan nielu, tempasi maailma tunnoton, nurja, murskasi astinlaudakseen. Siellä nyt itkee se poljettu joukko, itkevät lapset ja raiskatut neidot, itkevät kalpeat vaimotkin. Monethan miehetkin murtuvat, sankarit suuretkin sortuvat elämän jylhillä jyrkänteillä. Kuinka jaksaa hento nainen, kantelon kielonen hienokainen, — merien aallokossa, elämän taistelossa —, kuinka jaksaa hän auttaa itseään? Hän ei jaksa, hän yrittää turhaan toteen vain huutaa ja kujertaa, toivoo lohtua, apua ja turvaa, kaipaa huoltensa huojennusta, halajaa henkensä vapautusta. Saapiko halata ja kaihota turhaan? Oi, jos kantaisi kantelon kaiku sydämien soppihin sisimpiin, hälytyskelloja, herätyskelloja, hyviä ja jaloja ja kauniita kelloja, suurien surujen synkkiä kelloja, kelloja veristen tuskien, murheitten tahtoisin tarmolla soittaa mielissä maailman valtojen; tahtoisin ihmiset voittaa työhön uudistuksen, kaikkien heikkojen pelastuksen ja vapautuksen. IV. NAINEN ON IHMISKUNNAN KUKKA. On nainen kansamme onnen pohja, ja hällä on tulevan toivomme ohja. Ken ihmisyyden ilmituojan ja nousevan polven hellän suojan ja nuoren kansan kasvattajan ja elämän sulosen hienostajan — ken voi hänet tallata lokaan? Ja nainen on ihmiskunnan kukka, ja luomisen ruunu hän kaunein on. Miten sallitte, että sen kultatukka yhä suoltuu juoksussa murrokon? Heti viekää valoa ja lämpöä hälle, heti suokaa suloa sen elämälle! Heti loasta ja liejusta köyhä nainen nyt ihmistielle jo auttakaa! Heti tummasta alhosta kaunokainen nyt täytyy päivähän nostattaa! Oi, tulkaa tuuloset lämpimät, suven ilmalta, etelästä liidelkää, ja tulkaa päivyen säihkynnät ja tuokaa valoa ja lämpimää ja tuokaa vettä ja tuokaa tulta ja kirkastakaa sydänten kulta ja sulattakaa ja yhdistäkää ja veljet ja siskot lähentäkää luo toistensa! Kunnes kaunoset kantelot kerran kaikaa ihmeen ihanata, valosata uutta aikaa, aikaa kirkastetun ihmisyyden, aikaa vapaan, väljän henkevyyden, aikaa onnen ja riemun. LAPSET KADULLA. Nämä lapsoset, päivähän luodut, ovat suljetut synkeyteen. Sinisilmä on riemua varten, vaan vuotavi kyyneleen. Nämä lapsoset lämpöä kaipaa, vaan kadulla kylmä on. Nämä lapsoset pyytävät leipää — oi, kuullos, sä tunnoton! Nämä piskuset _pyytävät_ sulta mihin heillä on _oikeus_, olis oikeus muutakin saada: kodin lämpö ja kasvatus. Oi, etkö sä ihminen vauras verituskia rintaasi saa, kun kansasi kalliit lapset näin itkien vaikertaa! Ken lapsena itkien kerjää palan pienosen leipää vaan, hän miehenä uhkaten vaatii elinehtoja, oikeuttaan. Tyly uhka on sorron kasvu, viha kukka on kurjuuden. Niin, köyhä jos liekissä hehkuu kuka sytyttävi liekin sen? ITKEKÄÄ! Oi, vaimot ja lapsoset, itkekää! Te itkien nokkoset kitkekää! Vilun vaivanen elämänne, sydäntuskanne, kärsintänne ja kaihot ja raskaat huolet ja pistävät mieron nuolet — ne kaikki te vesiksi itkekää, niin jotta ne virtoja synnyttää ja virrat täyttävät tulvanaan joka kaupungin ja kaiken maan ja sortajat virtaan hukkuvat ja virrassa sulavat kalseat sydänkalliot, jääkammiot — ja kukkia kasvavat rauniot! Niin paljo kun itkeä jaksatte, maan huuhtovi kyynelsuihku se. Ja yltä sen vettenpaisumuksen taas nousevi aurinko siunauksen. Ja silloin taivas ja kaunis maa sen loistossa kirkasna kimaltaa. KIITOS! Oi kiitos, Jumalani, että sä soit surun tulta ja tuskaa mulle! Olis sydämeni, sen sinä arvata voit, ihan arvoton muuten sulle. Oman mieleni palossa ma ymmärtää voin muittenkin surujen juurta. Sitä ilman en tuntisi ensinkään maan piirissä mitään suurta. Mut kun olen surujen ja tuskan mies, niin surujeni hiiliin yhtyy koko kansani liekkivä murheen lies — ja silloin se palamaan syttyy! EI SITTENKÄÄN! Ja vaikkapa maailma kahleihin mun elämäni vangiksi saisi, ihanteitani en minä sittenkään ikipäivinä unhottaisi! Mitä painavammin mua multahan poljettais, sitä ankarammin mun mieleni kaihoais! Tuliroihuna loimotellen mun sieluni palaisi ja säkeninä välkähdellen kevätriemua halaisi! Ja vaikkapa ruoskalla suomittais mua elämän rientoni tähden, niin ruoskakin ennen katkeais kuin uraltani syrjään lähden! Mitä kirpeämmin mun haavani kirveltäis, sitä virkeämmin mun henkeni ryntäjäis, ja ukkospilvenä jälleen mun ääneni jyräjäis, tulisimmalle välkynnälleen mun salamani säilähtäis! Mut ollapa kumpua välkeää mun vapahana liikkua hiukan, ja ollapa valoa ja lämpimää ja saadapa leivänkin niukan! Mun lauluni saisi sulin kielosin kajahtaa! Se heijastaisi niin kirkasna maailmaa! Se huolet ja murheet voittais, ne tyynenä tulkitseis ja iloa ja onnea soittais ja kansaa palveleis! TYÖVÄEN ILLAT. Tämä aika on taiston ja kärsinnän, mut taistoa toivehet johtaa. Ne viittovat luolista tehdasten ylös, kauvaksi, koittohon päivän sen, jona ahkera raataja elämän ilon, onnen ja rauhan kohtaa. Työ ei ole silloin niinkuin nyt — se ei ole orjan työtä. Se uusien sankari-ihmisten on kunniatehtävä riemuinen, jota toimivi ihminen veljeynyt vain hetkisin, ei läpi yötä. Hän hetkinä päivyen parhaimman luo elämän pohjan ja kaiteen. Mut päivä kun päättyvi kätten työn, niin raataja löystävi raadevyön ja ravitsevi rintansa rauhaisan mehuhedelmillä hengen ja taiteen. Yks soutavi aavalle aatteitten, yks laskevi lahdelle lemmen; yks laulavi laulua sointuvaa, yks tietehen tarhassa askartaa; yks istuvi nurmella uinaillen, yks karkelot kiitävi ennen. Vähät siitä mi millekin mieleen on, kun kaikilla vaan on aikaa; koko kansa kun vapaat illat saa sydäntyötänsä hetkisen harrastaa, se kasvavi, nousevi taivohon, ja rinta sen riemua raikaa. OMASTA VASTAKOHDASTAAN. Miss' elämän ankara myrsky pauhaa, kas, siellä on kaihoa satamaan. Mut missä on leutoa, missä lauhaa, kas, siellä taistoja toivotaan. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan. Ken orjana mieron leipää syöpi, tien tahtovi murtaa vapauteen. Ketä ankarin iskuin vääryys lyöpi, hän innolla pyrkivi oikeuteen. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan. Jos missä on pahuus painavinna, niin siellä on rientoa hyveihin. Ja missä on valhe mahtavinna, siell' arvohon täyttävi totuuskin. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan. Kun vallalle pääsevi aine ja liha, pian toivomme elohon henkiseen. Kun aikansa riehuvi raivo viha, sydän herkkä on hellään rakkauteen. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan. Jos jossakin väikkyvi unenhorto, halu siellä on suurin valveille. Kenen kietovi särkynyt sekasorto, sopusointuhun ehjään halaa se. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan. AINEEN MULTA JA AATTEEN KULTA. Kaks kauvan on ollunna vastakkain: maa alhaalla, ylhäällä pilvi. Ja kauvan on ollunna vastakkain tosi ainehen, aattehen ilvi. Sumupilvi on leijunut irrallaan sinijärvien maailmasta — mies miettivä huojunut houreissaan, ei tuntenut mullan lasta. Polo raataja ainehen alainen valon sankarin notkuen kantoi, mut sankari suuri ja salainen hänen nälkähän nääntyä antoi. Jopa vavahti ja valveni aineen mies, mies poljettu niskan nosti! Pois vierähti taakka ja murtui ies — niin Kullervo kohlunsa kosti! Mut vieläkin väikkyvät vastakkain tosi ainehen, aattehen ilvi. Niin, vieläkin väikkyvät vastakkain maa alhaalla, ylhäällä pilvi. On aika jo aattehet nostattaa kotikoivuina nurmelta töyryn! Ne viiltävät vihreillä latvoillaan pois taikojen pilvihöyryn! Jo nousevi tuuhea aatteen puu mehupohjalta maisen mullan, mut vihreä latva sen heijastuu ikipäivyen kirkkaan kullan! VANHA TAMMI. On nuorena vesana se kerran noussut, kera tuhansien vesojen kilpaillut. On ollut se vehmas ja hyötysä tammi ja ihanin terhoin versonut. Niin vireänä, viherjänä versoi se, ja latva sen laajeni taivaalle. Nyt taivahan rantoja myöten se kaartuu, yltympäri kattavi kaiken maan. Mut kuivunut on sen suonien mahla, se laannut on aikoja kasvustaan. Jo onsi ja laho on vanha puu, sen leveät lehvät kuivettuu. On ympäri tammea nuori metsä, joka kilvaten pyrkivi taivoon päin. Mut sitä ei salli se vanha tammi — kun jäisi se peittohon metsän näin. Se metsältä auringon varjoaa ja kuoleman taimille tarjoaa. Oi, nouskaa pienoset kirvesmiehet — tuhat pientä on sama kuin suuri mies! On aika jo kaatua vanhan tammen, sen luita jo syököhön loimuva lies! Ja nouseva koivikko kaiken maan on vapaa nuoressa kasvussaan! NUORTEN LAULU. Me laulaen kilvalla laskeutaan alas kuivilta kukkuloilta, ja elämän vettä me maistellaan sinijärvien rannikoilta. Niin raittihit lähteet siellä on, ja valkoset kukkaset nurmikon ne toivojen tähtinä viittovat päin taivahan siintoa suurta. Me kansamme keskelle kuljemme kuin helmahan äidin armaan, ja rintahan kiini me suljemme sen kehtomme tuutijan harmaan. Sen kanssa me tahdomme toimia ja koitella nuoria voimia, ja rintamme riemua soitellen sen rinnalla sykkivät kilvan. SALON TYTTÖ KAUPUNGISSA. Oi, ihmiset, ihmiset, ilmaiskaa, miks minut on tänne tuotu! Ja miksi on vihreä laaksomaa niin kauvaksi jättää suotu? Miks täytyvi kaihota ruikuttain, salon tuntea sulot vain kaihossain? Mun mieleni halajavi hiljaista sulosoppea rannalla lammen. Kera kultani mielisin kuunnella käen kukkua latvassa tammen. Mut vallassa maailman myrskyjen mä itken ja orpona tuskailen. Mun mieleni halajavi liidellä yli lehtojen, laihojen, vetten, ja katsoa päivyen säihkyssä yli maitten ja manteretten. Mut miero mun siipeni poikki lyö, ja toivoni päivyen peittää yö. Mun mieleni halajavi hengittää salon rauhaa suurta ja syvää. Se halajavi elää elämää ikikaunista, totta ja hyvää. Mut kätkössä kalliomuurien jääharkoksi jäätyvi sydämen. Mun mieleni halajavi vihantaa ja vehmasta onnen oksaa. Mut muitten on metsä ja muitten maa, vain muureja silmäni hoksaa. Jos jossakin lehväkin liplattais, miten täällä sen taittaa uskaltais! Kai ovatkin toivoni turhia, kai suotta on mieleni paha. Salcunelmani kai ovat houreita ja totta vain touhu ja raha. Mut ihana on sentään salomaa, ja sinne mun mieleni halajaa! LUONNON SYLIIN! I. Varjoissa uinuvi sulotonta unta homehtunut oppinut yhteiskunta. Kirjoissa henki sen nuutuu, niihin se turtuu ja puutuu. Pitäkää sielujen palanut tuhka, pitäkää kirjojen kuivunut ruhka, joka eli — ennenkun kuoli! En minä kuorista huoli! Luontoa, elämätä huokua tahdon, helmiä etsiä pohjalta vahdon! Luonnossa, suloa mi helää, elämäni halajan elää! Luonto on nuortean elämän virta, luonnossa virisevi sointujen pirta kaunista kangasta luoden, iloa ja riemua suoden! II. Jos astuvi hetkeksi köyhään majaan tai vaikkapa pistäkse seppien pajaan, niin rinta, mi kirjaan kyltyy, taas uudesti elämään yltyy. Jos hetkeksi ottavi varresta paljan, niin tuntuu kuin olis raskaan taljan pois heittänyt hartehilta, ja voimasta kuohuu rinta. Jos hetkisen lavertaa vaimojen kanssa ja kuulevi iloja ja murheitansa, niin hellästi heläjää mieli ja lauluhun läikkyy kieli. Vaan entä jos leikkivi parvessa lasten, sinisilmien, raitisten valkohasten! Oi, iloa sun sydämesi silloin! Nukut ruusujen tuoksuun illoin! III. Kun kevähällä jättävi kaupungin ja kulkevi ympäri maata, ihan onnesta, riemusta hullautuu! Sitä ei edes kertoa saata — oma itse kun kokonaan unhottuu ja luonto vain mielehen heijastuu! Ohi vaarojen vilkkuvat kirkkainnaan sinijärvet ja vihreät lehdot, ja vainiot tuoksuvat tuoreuttaan, ja tuutivat tuulien kehdot, ja kukkia, kukkia täynnä on maa, ja perhoset päivässä liihottaa. Ja karjojen kellot ne kalkattaa, ja lintuset livertävät kilvan, ja vaaleat hattarat kaihottaa yli kirkkahan, siintävän ilman, ja loistava aurinko kirkastaa tien varrella talosen ikkunaa. Joka hetkenä kulkija nähdä saa yhä uuden ja ihanan taulun, on suloa ja kauneutta täynnään maa ja helinätä soiton ja laulun. Elo on kuin lintusen vapaa ain — oli pitkin tai poikittain! IV. Mut silloin elämä on parhaallaan, kun niitylle heinään lähtee! On ihan kuin janon sais sammuttaa sulovetosella lirisevän lähteen, kun tuoresta heinää niittelee ja heinillä perhona liitelee, ja heleänä päivä paistaa, ja nurmi ja lehto loistaa! Oi, ihanata heiniä huiskuttaa on rinnalla neitosen vilman, ja silmää iskien kuiskuttaa kera viehkeän sirkeäsilmän! Välin punasena poskuet hiilottaa, välin huivihin silmät hän piilottaa! Ja heleänä päivä paistaa, ja nurmi ja lehto loistaa! Miten ilosena hilskaten, kilpaillen pere illalla saunahan saikaan! Oli löylyssä saunan lämpöisen koko karjamme yhteen aikaan! Mut hämärässä jälkeen iltasen pojat koputtavat aitan ovehen. On sulosen valonen suvinen yö, sydän leutona sykkien lyö. Ja aitassa soidessa hyttysen on armasta vaipua uneen, ja neitojen vaipassa uinaillen jää maailma unhon lumeen. Mut olo niin suvisen sulonen on ja uni niin ilosen huoleton. On sulosen valonen suvinen yö, sydän leutona sykkien lyö. KYNTÄJÄPOJAN LAULU. Minä maatani kynnän. Kivikumpujen kuohkea, möyheä maa orasnousua vehmasta ennustaa kevättenholla tuorehen tuoksun. Hepo astuvi verkkahan vakoaan, johon virittävi aurinko soitsullaan soman kultarihmojen juoksun. Kun kiteilee ja säteilee näin peltoni verhossa kultien, oi ihanaa ja juhlaisaa on toivokas toimeni keväinen! Niin maatani kynnän. Ja lähtösen tummahan kalvohon, joka peilinä vihreän lehdon on, luo aurinko loiston kumman. Koko maisema välkkyen väräjää. Käki kaihoten kukkua helkyttää käpylatvassa kuusikon tumman. Käen kaihontaan lurituksellaan satakielonen riemua soinnuttaa. Se valtaa mun, ihan innostun — mun lintuset laulelukilpaan saa. Minä kynnän ja laulan. Ja hevoseni nuori ja eloinen, mun kiiltäväkarvani heloinen, vaon varrella astuskellen elokatsehin tutkivi maisemaa ja herkkiä korvia liikuttaa kevätkaikuja kuulostellen. Kun istuudun ja laulelun lepohetkenä nurmella viritän, hepo kuulostaa... jopa hirnahtaa... minä hevoseni riemuksi liritän... Minä kynnän ja laulan. Niin viehkeän kaunonen mulla on maa, niin kiehtova, mieleni ettei saa, ei voi olla laulua ilman. Mä laulelen työssä, ja iltaisin — oi, silloin vasta mä laulankin kun luon' olen armahan Vilman. Hänen silmistään sadepäivän nään, näen pohjolan siintävän taivahan; ja vihreän maan, ja aallokkaan ja siintävän päilyvän lahdelman. Mun täytyvi laulaa. Mun täytyvi laulaa aurastain, kotipellosta, nuoresta kaurastain, kotimaastani armahasta, kevätpäivästä, laulusta lintujen ja ilmeistä kultani silmien — jos niistä ei, mistäs vasta! Oi, enimmin ja hellimmin mä silloin lauluja laulaisin, kun varjoitta ja vapaana valo pääsisi kansani rintoihin! TYÖT KAHDEN HÄN YKSIN SUORITTAA. Näki neitonen herkkä ja hehkuinen punaposkisen nuorukaisen. Toi poikanen neidolle sormuksen ja lempensä paulahan sai sen. Ja lemmen hedelmänä syntyi laps, niin terve ja kukkea pellavahaps. Mut miehessä puuta ei ollutkaan sitä hedelmätä hoivaten kantaa. Meni toisia tyttöjä narraamaan hän ympäri maailman rantaa. Nuor äiti nyt huokasi häpeissään — mut eipähän yltynyt itkemään! Hän herroille laittoi ruokalan ja vastukset tarmolla taittoi, ja lapsensa sorjan ja reippahan kuin muutkin hän kouluun laittoi. Työt kahden hän yksin suorittaa — oi, kunnia kunnolle antakaa! OLI PUNAPOSKINEN NEITONEN KERRAN... Oli punaposkinen neitonen kerran. Lauleli, liverteli luonnossa Herran. Suven sulonurmella leikkiä löi. Muonaksi mättähän marjoja söi. Vaan tuli talvi ja tuprusi lunta. Uinuen suvisien muistojen unta harhaili hankea neitonen, lauleli kylmässä värjyillen. Sävy oli katkera neitosen laulun. Kasvoilla väri oli kuoleman kauhun. Vilusta ja nälästä laulaen näin rimpusi neitonen eellehen päin. Pakastii piipitti pihlajapuusta: "Älä, älä siitä! Sä laulele muusta!" — "Laulelen sitä mitä sisälläni on; vilu on, nälkä on armoton." "Omiasi älä, vaan muista sa laula!" "Ensiksi leipää, sä seppelekaula!" — "Mistäpä sulle sen leivän sain?" "Älä edes estele laulelujain!" Vilustansa neitonen lauleli hetken, vaan pian nälkä jo katkasi retken. — Neitonen kaatui. — Miksi? — Ken ties. Hangelta löysi sen hiihtävä mies. VAATTEISSA JA ALASTONNA. Meni nuoria herroja rannalle uimaan, meni seitsemän sorjassa parvessa. He säälien silmivät kulkijapoikaa repaleista ja paljasjalkaista. Kiviniemestä heittyen vetosen helmaan, he laiskana lahdessa loiskivat. Mut lahdesta lasketti järvelle poika, teki kääntehet sotkasen soreat. Ihastuksella katsovat nuoret herrat, miten pulskivi poikanen taidokas. Hän joka oli vaatteissa kerjuri kurja — alastonna on sankari, kuningas! *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNAISTA JA VIHREÄÄ *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.