The Project Gutenberg eBook of Runoja lapsille 2

This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

Title: Runoja lapsille 2

Luettaviksi kotona ja koulussa

Editor: Abraham Pietikäinen

Release date: December 16, 2024 [eBook #74915]

Language: Finnish

Original publication: Sortavala: Toimittajan kustantama

Credits: Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOJA LAPSILLE 2 ***

language: Finnish

RUNOJA LAPSILLE 2

Luettaviksi kotona ja koulussa

Kokoillut

A. Pietikäinen

Sortavalassa, Toimittajan kustantama, 1884.

SISÄLLYS:

  1. Aamu-huokaus.
  2. Rukousvirsi.
  3. Lasten iltarukous.
  4. Muista Jesustasi.
  5. Rukousvirsi.
  6. Kellot kaikuu.
  7. Kukkaistarha.
  8. Kaipausvirsi.
  9. Älä käy ohitseni!
 10. Jumalan sanan arvo.
 11. Hautauskellot.
 12. Minun äitini.
 13. Lasten nousu-aika.
 14. Laula, laula veitoseni.
 15. Lapsuus.
 16. Äitini kuva.
 17. Pääskyselle.
 18. Laululle ruvetessa.
 19. Lintuselle.
 20. Kyyhkyn-pojat.
 21. Uimalaulu.
 22. Syksy.
 23. Luistinretki.
 24. Iltakellot.
 25. Laskiaisna.
 26. Riennä.
 27. Pikku Wäinö.
 28. Totuuden helmi.
 29. Jukka.
 30. Orpotytön laulu.
 31. Paimenlaulu.
 32. Satakiel.

1. Aamu-huokaus.

    1. Kun aamutähti kirkkahasti loistaa.
    Ja päivä armainen yön sumut poistaa,
    Ma puolees käännyn, rakas Isäni,
    Ja rukoilen: oi, kuule lastasi!

    2. Ma olen rauhan unta jälleen maannut
    Ja armaan valosi taas nähdä saanut,
    Se ansiosi on, o Herrani!
    Mun sydämeni Sua kiittävi.

    3. Vaan päivän helteestä kun sydän uupuu,
    Ja voimaa Sua seurata jo puuttuu.
    Ma silloin teen, mit' en tahtoiskaan.
    Ja vaivun syntiin synnist' yhä vaan.

    4. Kyll' olen kurja, ansioita vailla,
    Vaan käskystäsi tohdin lapsen lailla
    Sun luokses tulla. Totuus, Elämä;
    Sä sentään et voi mua hyljätä.

    5. Oi, ole kanssani kun myrskysäällä
    On sydän hukkumaisillansa täällä.
    Sä mua tue, neuvo, ojenna
    Ja tietä oikeata osoita!

    6. Oi, että Sulle uhrata ma voisin
    Mun elämäni kokonaan, niin oisin
    Ma onnellinen aina täällä, tuolla
    Elämän lyhykäisen tuolla puolla.

2." Rukousvirsi.

    1. Oi Herra, Henkes valo suo,
    Minuhun puhdas sydän luo.
    Mua totuudessas vahvista,
    Armollas kruunaa, kaunista!

    2. Sinua, Jesus, haluan,
    Sinulle oven' avajan,
    Käy sydämeeni voimallas,
    Se täytä rakkaudellas!

    3. Sun nimes suurta kunniaa
    Suo töilläs myös mun julistaa,
    Mua päästä synnin vioista
    Ja auta kiusauksista!

    4. Sodassa seiso kanssani,
    Vahvista uskon', toivoni;
    Suo aina luja kärsimys
    Ja poista mielen ynseys!

    5. Mua auta teiltä turhuuden,
    Ojenna tielle autuuden
    Ja auta viimein taivaaseen
    Ilohon ijankaikkiseen!

3. Lasten iltarukous.

    1. O Luojani, suo tulla
    Tän' yönä minulle
    Sun enkelis taivaassa
    Minua varjeleen.

    2. Sä suojele ja siunaa
    Isä ja äitini;
    Rauhassa maata anna
    Outoin ja tuttuini.

    3. Ja missä sairas kurja
    Ja köyhä itkevä,
    Sä kyyneleensä kuivaa,
    Oo heille ystävä.

    4. Mä silmäni nyt sulen,
    O Isä taivainen;
    Suo noustuakin olen
    Sun lapses armainen.

4. Muista Jesustasi.

    1. Muista Jesustasi aina,
    Sinä lapsi Jumalan!
    Sydämees ja mielees paina
    Rakkaus Vapahtajan;
    Vaivan sekä rauhan alla,
    Murheessa ja riemussa
    Muista aina Jesusta!

    2. Muista Jesusta ja siitä
    Syttyköön myös sydämes
    Aina rakastamaan sitä,
    Mitä tahtoo Jesukses;
    Usko, toivo, rakkauskin
    Asukoon ain' sinussa,
    Ettäs muistat Jesusta!

    3. Muista Jesusta ja valvo,
    Vaarat sua väijyvät;
    Vihollisia on paljo,
    Jotka sua kärkkyvät;
    Ja kun tuska päälles tunkee,
    Muista silloin Jesusta!
    Hän voi auttaa sinua.

    4. Muista Jesusta ja opi
    Ristiänsä kantamaan;
    Jos se pilkan, vainon tuopi
    Sulle kovan, katkeran,
    Älä silloin suutu, luovu
    Seuraamasta Jesusta,
    Luopuen pois uskosta!

    5. Muista Jesusta, kun kerran
    Kuolon näet edessäs:
    Heitä huoles päälle Herran,
    Joka kärsei edestäs
    Ja sun osti omaksensa
    Verellänsä vaivoista.
    Muista aina Jesusta!

5.* Rukousvirsi.

    1. Oi Jesus, käänny tykömme,
    Suo henkes sydämihimme,
    Meit' auta armos voimalla.
    Elämän tielle johdata!

    2. Suo Henkes meitä valaista,
    Suut kunniakses avata,
    Sydämiämme hallita
    Ja sanaas meille neuvoa!

    3. Siks että saamme taivaassa
    Kanss' enkelies iloita,
    Sun kasvojasi katsellen
    Ja "pyhä, pyhä!" veisaten.

    4. Isälle kiitos, Pojalle
    Ja Pyhälle myös Hengelle!
    Kolm'-yhtehisen Jumalan
    Ylistys soikoon ainian!

6. Kellot kaikuu.

    1. Kellot kaikuu,
    Kellot temppelin;
    Nyt on Herran pyhäpäivä,
    Päivä parahin. —

    2. Kuule ääntä
    Kirkon kellojen!
    Riennä hartain mielin, riennä
    Herran huoneesen!

    3. Sinne astuu
    Vanhus harmaapää.
    Sieltä etsii nuorukainen
    Hengen elämää.

    4. Isä, äiti,
    Lapset muassaan,
    Kaikki Herran pyhää sanaa
    Rientää kuulemaan.

    5. Synnin orja
    Siellä huokailee;
    Kiitosvirttään armoitettu
    Sielu veisailee.

    6. Jokaiselle
    Armo taritaan,
    Jokaiselle rauhan sana
    Siellä lausutaan.

    7. Kätke siemen
    Pohjaan sydämmen!
    Siellä itäköhön jyvä
    Kallis, kultainen!

    8. Kellot kaikuu,
    Kellot temppelin;
    Nyt on Herran pyhäpäivä,
    Päivä parahin.

7. Kukkaistarha.

    1. On Ellillä kukkaistarha.
    Sitä hoitaa hän riemuissaan;
    Siellä kasvavat orvokit, liljat
    Ja ruusuiset loistossaan.

    2. Metsän kirkkaasta lähteestä vettä
    Elli kantavi kukilleen,
    Ja paistamaan aurinko kultaa
    Hän anovi armailleen.

    3. Kun kukkaset raittiina tuoksuu,
    On Ellinen iloinen,
    Vaan haudalle kuollehen kukan
    Hän tylvävi kyynelen.

    4. On Ellikin pienoinen taimi,
    Mi kasvaa ja kukoistaa,
    Mut kukkaistarhassa, jonka
    Maan lapsoset muodostaa.

    5. Tuota tarhaa, ken sitä hoitaa?
    Isä ylhäinen, armoisa,
    Ja tarkasti pienimmän tarpeen
    Hän tuntevi taintensa.

    6. Elon kirkkaasta lähteestä vettä
    Hän kantavi kukilleen,
    Ikivaloisan auringon paistaa
    Hän antavi armailleen.

    7. Se aurinko rakkaus ompi,
    Mi lämpöä uhkuilee.
    Oi, sitähän horjuva, hento
    Ihmistaimonen tarvitsee.

    8. Tuon tietävi hoitaja hellä,
    Ken sitten sen tuntisikaan!
    Oi omanhan kuvansa nähdä
    Hän tahtoisi kukissaan.

    9. Siks' elämän lähteestä vettä
    Hän kantavi kukilleen,
    Siks' kuolleenkin elvykettä
    Luo lempensä armailleen.

8.* Kaipausvirsi.

    1. Sun haltuus, rakas Isäni,
    Mä aina annan itseni,
    Mun sielun', ruumiin', tavaran',
    Ne ota, Herra, vastahan!

    2. Kaikk' annoin sulle haltuusi,
    Sen tiedät, rakas Herrani;
    Siis omas ota huomahas;
    En pelkää sinun suojassas.

    3. Sinuhun tyytyy sydämen',
    Saa sinuss' ilon suloisen;
    Mun hädässän' ja tuskassan'
    Sä olet ainoo auttajan'.

    4. Sen uskon, rakas Isäni,
    Vaan tue heikkouttani;
    Tääll' auta lastas vaivassa,
    Ett' ilon perin taivaassa!

9.* Älä käy ohitseni!

    1. Kuule rukouksen', Jesus,
    Ohits' älä käy;
    Muillekin kun armos lainaat,
    Luoksen' ennättäy!
    Jesus, Jesus, ohits' älä käy!
    Ja kun virvoitat sä muita,
    Luoksen' ennättäy!

    2. Armo-istuimesi luona
    Mulle rauha tuo;
    Jos mä murtuneena vaivun,
    Vahva usko suo'
    Jesus, Jesus j.n.e.

    3. Turvaten sun ansioosi
    Armos anelen,
    Parantele terveheksi
    Haavat sydämen'!
    Jesus, Jesus j.n.e.

    4. Sinä ilon, elon lähde
    Kaikkein kallihin;
    Sinuttapa maa ja taivas
    Turha oisikin.
    Jesus, Jesus j.n.e.

10. Jumalan sanan arvo.

    1. Meill' ompi aarre arvoisin.
    Sen rinnalla on kulta
    Ja kivet kallihimmatkin
    Ei muu kuin tuhka, multa.
    Se kallis lahja taivahan,
    Se paras aartehemme
    On pyhä sana Jumalan,
    Jonk' antoi omaksemme.

    2. Kun ruoste, koi ja aika syö
    Muun kaiken kokonansa,
    Kun usein raukee ihmistyö
    Jo kohta alkaissansa,
    Kun maa ja taivas hukkuupi
    Ja olemasta lakkaa,
    Niin sana Herran kuitenki
    On pysyvä ja vakaa.

    3. Ei vanhene se milloinkaan.
    Ei vuodet sitä paina;
    Se kulkee yhtä kulkuaan
    Polvesta polveen aina;
    Ei siinä nähdä muutosta,
    Ei ajan vaikutusta,
    Se saanut ompi alkunsa
    Itsensä Luojan suusta.

    4. Ja kuitenkin niin unhottaa
    Tään sanan moni täällä,
    Vaikk' ei sen vertaa viisautta
    Maan löydy kaiken päällä;
    Ei tuskassa, ei vaivassa
    Tääll' ole turvaa muusta.
    Kuin yksin siitä sanasta,
    Kuin lähtee Herran suusta.

    5. Jos pääset siihen satamaan,
    Kun maailman myrsky pauhaa
    Ja turvaa muust' ei olekaan,
    Sä siinä löydät rauhan;
    Saat tuntea sen olevan
    Sun turvas tukevimman,
    Pelastuksesi ainoan
    Ja suojas suloisimman.

    6. Kuin vesilintu lahdella
    Käy alle veden pinnan.
    Ja huuhdottuaan sulkansa
    Taas nostaa puhtaan rinnan,
    Niin puhdistuupi sieluki
    Sanassa kirkkahassa;
    Siin' on se, niinkuin liikkuisi
    Olossaan oikeassa.

    7. Siis kiitetty, o laupeas,
    Sun nimes olkoon aivan,
    Kun olet meille sanallas
    Tien osoittanut taivaan!
    Ken nyt on köyhä, rikas ken,
    Sun sanas saatuamme?
    Se nyt on oma jokaisen,
    Tää kallis tavaramme!

11. Hautauskellot

    1. Kappeli ol' kalliolla.
    Katsoi laakson tyynehen,
    Vuoren alla vainiolla
    Paimen lauloi, riemuten.

    2. Surkealta kellot kaikui,
    Ruumisvirret vaikeaan;
    Riemulaulunsa lakastui
    Paimenelta kuullessaan.

    3. Siellä hautahan ne saapi
    Riemulapset laaksosen.
    Paimen! paimen! sieltä kerran
    Kellot soimat sullenkin!

12. Minun äitini.

    1. Nyt umpeen vaipui se kirkas silmä,
    Se sydän lempeä nyt on kylmä!
    Jo äidin peittivät nurmen alle,
    Jost' ei se vastaa valittajalle!

    2. Ma täällä käyn hänen haudallansa
    Yhäti mummoni vanhan kanssa,
    Ja äidin muistelen armautta,
    Sen suloisuutta, sen rakkautta!

    3. Ah maksaa ken voi, mink' äit' on tehnyt,
    Ja kaiken huolen, min meist' on nähnyt?
    Jok' unohtaa oman äidin voisi,
    Maan päällä petturi ilkein oisi!
    Oi äitin' armas, äiti kulta!

13. Lasten nousu-aika.

    1. Kukko ensikertaa kiekahtaa!
    Silloin kesä-aamu virkoaa.
    Tuuli lepsahtaapi lentämään,
    Nytkii lehdet herähtelemään,
    Juoksee pitkin veden kalvoa,
    Kuiskaa: "Jo on aika valvoa!"
    Päivä luomensa myös aukaisee,
    Silmin kirkkahin jo katselee,
    Kukko ensikertaa kiekahtaa.
    Mut te, pienet lapset, tuutukaa,
    Tuutukaatte vielä huoleti,
    Siks kun kukko teille kiekkuvi.

    2. Kukko toista kertaa kiekahtaa,
    Silloin metsän linnut virkoaa.
    Tikka rummutellen honkaa lyö,
    Ilmoittaapi: "Nyt jo alkaa työ."
    Sirkat pyristävät sulkiaan,
    Alkaa päivän aamuveisullaan,
    Sitten lentää askareillehen,
    Kukin ruoannouto-teillehen.
    Kukko toista kertaa kiekahtaa,
    Mut te, pienet lapset, tuutukaa,
    Tuutu'aatte vielä huoleti,
    Siks kun kukko teille kiekkuvi.

    3. Kukko kiekkuu kerran kolmannen,
    Silloin nousu-aika ihmisten.
    Äiti valpas lähtee lypsämään,
    Isä ahkera se kyntämään,
    Nuotanvetoon veikko soutavi,
    Sisko pyykkirantaan rientävi.
    Kukko kiekkuu kerran kolmannen.
    Viel' on lasten luona unonen,
    Tuutukaatte, pienet, huoleti,
    Siks kun kukko teille kiekkuvi.

    4. Kukko kiekkuu kerran neljännen.
    Työstä väki palaa eineellen.
    Pöydällä on piimää valkeaa,
    Lämpöisleipää, äidin leipomaa.
    Perunat ne höyryy vadissaan.
    Kullan karvaa voita rinnallaan.
    Kukko kiekkuu kerran neljännen.
    Nyt jo kiiru myös on pienoisten,
    Ett'ei äidin herkut loppuisi.
    Nouskaa, kukko teille kiekahti!

14. Vaula, laula veitoseni.

    Laula, laula veitoseni,
    Kuku, kuku kultaseni;
    Anna aikasi ilohon,
    Ääni laske laulamahan!
    Ota kaunis kantelesi,
    Soitto kultainen kuleta,
    Kielet soppehen sovita,
    Käännä sormet soittamahan,
    Jotta kuuluisi kujilla,
    Kajahtaisi kankahilla
    Sekä soitto, jotta laulu,
    Jotta antoinen ilosi
    Kuuluisi kyliä myöten,
    Kajahtaisi kaikin paikoin
    Savossa soria soitto,
    Ilo kaunis Karjalassa!

15. Lapsuus.

    1. Oi, ikä lapsen ihana,
    Kultainen elon kukka,
    Kuin olet täynnä riemua,
    Rauhaa ja rakkautta!
    Mutta voi!
    Ei tiedä, oi!
    Elonsa määrän päätä.

    2. Ei tunne lapsi laulava
    Ikänsä iltapuolta,
    Tulevaisuuden tarpeita,
    Vanhuuden vaivaa, huolta,
    Vaan rauhassa
    Ja riemussa
    Päivänsä päätteleepi.

    3. On lapsen ikä ihana,
    Vaan lapsuudessa saapi
    Myös moni syntiin halua,
    Mi sielun saastuttaapi.
    Siis karta vain
    Pahuutta ain'!
    Miel' olkoon puhtahana!

16. Äitini kuva.

    1. Vuos' ihmis-elämässä
    On vaan kuin unelma;
    Vaan usein päivä tuntuu,
    Kuin oisi vuosia.

    2. Vaikk' ompi vuosi mennyt,
    Kun meiltä muutit pois,
    Kuitenkin usein tuntuu,
    Kuin eilen ollut ois.

    3. Kun lapsuuttani muistan,
    Se on kuin uni vain;
    Vaan hetki, milloin kuolit,
    Ei lähde muistostain.

    4. Tuo pyhä oli hetki,
    Mut karvas, katkera;
    Niin silloin mietin, miksi
    En saanut seurata.

    5. Tuo hetki oli kyllä
    Kuin vuoden pituinen;
    Vaan kuitenkin mä soisin
    Sen olleen ikuisen.

    6. En koskaan sua, koskaan
    Unohtavani sois;
    Oi, jospa sua luoksein
    Taas kutsua nyt vois.

    7. Vaan vaikk'et enään tänne
    Sä voi nyt tullakaan,
    Mun sydämmessäin aina
    Muistossa pysyt vaan.

    8. Sä neuvot mua vielä,
    Kuin neuvoit ennenkin.
    Oi, neuvojasi aina
    Totella tahtoisin.

    9. Niin että viimein voisin
    Hyödyttää maatani
    Ja että kuvas oisi
    Rinnassani ijäti.

17.* Pääskyselle.

    1. Oi pääsky, lintu pienoinen,
    Sä riemurinta kaunoinen!
    Jo taasen riensit Pohjolaan,
    Jo taasen löysit meidän maan.

    2. Oi, tuttu mulle vanhastaan!
    Sun ääntäs taas ma kuulla saan,
    Noh, terve, terve tultuas,
    Sä ystäväni armias!

    3. Sä kaunokieli, kultasuu!
    Oi, kuinka laulus luonnistuu,
    Kun lennät ilmass' liehuten
    Ja riemuvirttä veisaten.

    4. Min vuoksi, pääsky, Pohjolaan
    Sä riennät? Oi! sä riennät vaan
    Sen kauneutta katsomaan,
    Sen ihanuutt' imehtimään!

    5. Sen saaret, salmet, laaksolot,
    Sen kuusikot, sen koivikot,
    Sen kukkaset koreudessaan,
    Et löynne, pääsky vertojaan!

    6. Sen taivas ehtookullassaan,
    Sen aamurusko loistossaan,
    Ne toi sun, pääsky, Pohjolaan,
    Ne sai sun tänne lentämään.

    7. Sun Pohjolassa herttainen,
    On rakastella rauhainen;
    Sun tääll' on lysti ollakses
    Ja armas aikaellakses.

18.* Laululle ruvetessa.

    1. Monihan täällä laulamahan itseänsä mielii,
    Vaikka heillä ompi siihen taipumaton kieli.
    Eipä taida aivan tuhma tähän työhön taipuu.
    Heillä varsin laulaminen puolitiehen vaipuu.

    2. Minä olen tottumaton tähän työhön vielä.
    Mutta voinhan oppia, kun oon jo vähän tiellä.
    Nämä on nyt joutavia pikku virren päitä,
    Jos vaan huolit kuunnella, niin laulan sulle näitä.

19.* Lintuselle.

    1. Sanoppa, laululintu,
    Selitä, sirkkunen,
    Mitenkä niin sinulla
    Yhä rinta riemuinen!
    Varahin aamusilla
    Iloisen äänesi
    Mä kuulen, iltasilla
    Suloisen soittosi.

    2. Pesäsi kyll' on pieni
    Ja tyhjä aittasi,
    Vaan yhtä kaikki ompi
    Iloinen mielesi.
    Sä huolta huomisesta
    Et tiedä ensinkään,
    Jos pienintä palaista
    Ei eineheksikään.

    3. On monta, joill' on aitat
    Eloa täynnänsä,
    Käsissä maat ja vallat
    Ja ruunut päässänsä;
    Mutt' aamuhetkin heiltä
    Ilo on kaukana,
    Sinä kun uuden päivän
    Alotat laululla.

    4. On paljoa parempi
    Tok' onni ihmisen,
    Ja kuitenkin osaansa
    On tyytymätön hän!
    Hän saattaisi sinulta
    Jos hengen ottoa,
    Ja kuitenki sä kiität —
    Hän moittii onnea.

    5. Ah! miksipä hän aina
    On niin nurehtiva,
    Kun kaikki ansiotta
    On saanut Luojalta!
    Ja miksi toisinansa
    Hän viel' isostelee,
    Kun aina tyytymättä
    Yhä vajaelee!

    6. Ah, laula, laula, lintu
    Ylistä onneas!
    En huokauksillani
    Seota lauluas.
    Tee vastakin pesäsi
    Liki pinoani
    Ja tyytymähän opeta
    Mua myös osahani.

20. Kyyhkyn-pojat.

    1. Kuusi suojass' oksillansa
    Kyyhkylinnun pesää,
    Jossa emo poikiansa
    Hoiti kaiken kesää,
    Hoiti niinkuin äiti aivan,
    Näki yöt ja päivät vaivan.

    2. Kasvoi pojat, viel' ei lennä —
    Kuherrusta kuultiin:
    "Pakohon täst' ei nyt mennä",
    Pesässä niin luultiin,
    Vaikka usein pesän luoksi
    Kalle Villen kanssa juoksi.

    3. "Häkkilinnut siivot noista
    Kyyhkysistä saisi,
    Olispa hauskaa kaikenmoista,
    Kun nuo kasvattaisi."
    Vaan ei poikain päähän lennä,
    Mit' ois häkkiin itse mennä.

    4. Poiss' on emo. Pienet puusta
    Häkkiin työnnetähän;
    Nähdäkään ne ei saa kuusta —
    Kylään riennetähän.
    Siellä kauhistuvat uutta —
    Rautahäkin vankeutta.

    5. Ville, Kalle ylpeästi
    Voitto-riemuissansa
    Äidilleen nyt kiireisesti
    Näytti saalistansa:
    "Onhan saalis kumma saatu,
    Äiti, huomaapas sen laatu!"

    6. Murentui nyt äidin mieli,
    Kasvot synkistyivät,
    Nuhteihin sai hellä kieli,
    Silmät kyyneltyivät:
    "Ah, jos vaan ei voima Herran
    Sois teit' orjuutehen kerran!

    7. Joutuin linnut paikkahansa
    Viekää! Rukoilkaatte,
    Että vapauden kansa
    Aina olla saatte,
    Eikä häkkilinnun lailla
    Orja, vapautta vailla."

21. Uimalaulu.

    1. Pojat, päästä lakki
    Nakataan nyt pois.
    Sitte yltä takki,
    Kuka ensin vois!
    Liivit, alusvaattehetkin
    Kaikki riisutaan,
    Jotta ihan paradiisin
    Puvuss' ollahan!

    2. Voi kuin tyyn' on lahti!
    Joutuin vetehen!
    Viskautaan Ahti
    Ukon etehen!
    Tyttöin uimarannassahan
    Lienee Vellamo;
    Nyt on pojat valmihina
    Airoilemaan jo!

    3. Olkaa, pikku veikot
    Matalalla vaan,
    Viel' olette heikot
    Vettä vellomaan!
    Kas niin! teidän vesisillä
    Kelpaa ollakin!
    Juosta, vettä räpyttäen,
    Sep' on hupaisin!

    4. Uimme, pulskaroimme.
    Käsin väkevin!
    Kilvatakin voimme,
    Ken on etevin.
    Mutt' ei, pojat, liian kauas
    Sentään mennä saa,
    Pettävää on veden kalvo,
    Sekin muistakaa!

    5. Väliin sukellamme
    Sorsan mahtihin;
    Väliin loiskahdamme
    Lohen laillakin;
    Veestä ruumis virkeyttä,
    Jaloutta juo,
    Niinkuin tuores lummenkukka,
    Upukkainen tuo.

    6. Raitistunut kyllä
    Ruumihimme on,
    Vaan nyt kellä yllä
    Vaatteet ensin on?
    Nyt on kiire, nyt on hätä,
    Tuiki tulinen!
    Vlimeks jäävä saapi nimen:
    "Matti Myöhänen!"

22.* Syksy.

    1. Synkkä syksy Suomessamme
    Olennon on ottanut.
    Suvi, sulo ystävämme,
    Kauas ompi kadonnut.

    2. Myrskyt kylmät, myrkylliset
    Rajut rankkasatehet,
    Päivät pienet pilvelliset,
    Yöt on pitkät pimeät.

    3. Syksyn surma surkeasti
    Ruusuin rinnat raateli,
    Tuima talvi tukalasti
    Kukan kauniin kaateli.

    4. Pois jo pyrkii pääskysetki
    Kylmän kovan käsistä,
    Etelähän edemmäksi
    Poies Pohjan pesistä.

    5. Vasta puolen vuoden päästä
    Kevät kaunis koittaapi,
    Silloin järvet sulaa jäästä,
    Toiset toimet tuleepi.

23.* Luistinretki.

    1. Yöllä lampi kannen sai;
    Mikäs meitä estää
    Luistamasta? totta kai
    Tuo jo alla kestää;
    Joutukaa nyt veikkoset,
    Ottakaapa luistimet!

    2. Voi, kuin kirkas onkin jää!
    Kelpaa tuolla koittaa,
    Parahin ken ennättää,
    Kenpä toisen voittaa.
    Jää on vahva kylläkin,
    Luistimet siis jalkoihin!

    3. Lähdetään nyt liitämään
    Kirkasta jään pintaa,
    Kaikki kilvan kiitämään
    Aivan yhtä rintaa;
    Kun nää pojat ponnistaa,
    Kyllä tuuli halkeaa!

    4. Nytpä kaikki sinkoilee
    Jäällä huiskin haiskin.
    Rannikolla kuhnailee
    Vielä yksin laiskin;
    Hälle toiset irvistää:
    "Älä tule; särkyy pää"!

    5. Jo on aika rientänyt,
    Mennyt leikin hetki,
    Päätetäänpäs veikot nyt
    Tämä luistinretki. .
    Jokahinen joutukaan
    Tositöitä toimimaan.

24.* Iltakellot.

    1. Taas soivat iltakellot,
    Jo päättyi päivätyö;
    Taivaall' on ruskoverhot,
    Jo tyyntyi armas yö.
    Se huolet poistaa meistä,
    Unehen vaipuneista,
    Kun Herra valvoopi,
    Ain yölläki.

    2. Kuu loistaa, tähtösetkin ',
    Taivahan kannella;
    Näin ilmoittavat netkin:
    Jumal' on valveilla!
    Nimessä Herran työsi
    Saat päättää, maata yösi,
    Kun Herra suojaapi
    Sun yölläki.

25. Laskiaisna.

    1. Pojat, joutuin kelkat, sukset
    Temmaiskaa!
    Hei, nyt kelpo heilahdukset
    Ottaa saa!
    Ylös jyrkänteelle tuonne!
    Vaaroissapa pojan luonne
    Kestäväksi karkaistaan!

    2. Tyttösille täss' on oiva
    Kelkkatie;
    Liian jyrkkä, liian loiva
    Ei se lie.
    Kelkka suoraan pysytelkää!
    Ellös, pikku Elli, pelkää,
    Vaaraa täss' ei laisinkaan!

    3. Vallan hauskaa! Laskiainen
    Tullut on!
    Sehän vast' ois laskiainen
    Kunnoton,
    Jos ei silloin laskettaisi
    Kelkassa ja toivottaisi
    "Pellavia pitkiä!"

    4. Alas hepo näkymätön
    Kiidättää,
    Ylös joukko väsymätön
    Kiipeää!
    Talven tuuli ahkerille
    Luopi ruusut poskusille,
    Velton kasvot vaalistaa.

    5. Ylvästellen läksi Kalle —
    Katsos kuin
    Kupertui hän törmän alle
    Päin ja suin!
    Hyvää päivää, vanha tuttu.
    Ompas jauhossa nyt nuttu,
    Myllystäkös tulet, mies?

    6. Kallen otsaan pikku sarvi
    Ylenee;
    Vähät siitä! Lapsiparvi
    Liehuilee
    Ennellään, mut kohta lähtään
    Kotihin kun tähti nähdään,
    Niinhän äiti käski, niin!

26. Riennä.

    1. Katso vähän, ihminenki,
    Kuinka kaikki rientävi!
    Eteenpäin, kas! kaikki, henki
    Joss' on, yhä pyrkivi.

    2. Lähtehestä alkaa joki
    Vaivaloisen kulkunsa;
    Viimein merehen hän toki
    Pääsee, löytäin lepoa.

    3. Puukin alkaa siemenestä;
    Siitä nestettä hän syö,
    Siks' kuin kasvun kuolo estää,
    Salama sen maahan lyö!

    4. Ihminen, sä myöskin riennä,
    Älä ole velttona!
    Esteet poies luotas työnnä,
    Hyödyttää vaan koita sa.

    5. Kaikki muu, min Herra luonut
    Kuolee, kuihtuu kokonaan,
    Mutta sulle sielun suonut
    On hän kuolemattoman.

    6. Aina koeta isänmaata
    Voimais mukaan hyödyttää;
    Vaikk' et suurta toimeen saata,
    Ei sun työsi turhiin jää!

    7. Taivaan Herra palkitseepi
    Pienintäkin tekoa;
    Vaikka unhoituksiin jääpi
    Täällä, ei Hän unohda.

27. Pikku Väinö.

    1. Kesän juhlaselle kaunihille
    Pikku Väinö tuli maailmaan,
    Ilon enkelinä vanhemmille
    Jäi hän majahan»me asumaan.

    2. Kasvoi, kukoisti hän kukan lailla,
    Lauleli kuin ilman lintunen;
    Lauleli kuin olis ollut mailla
    Laulamassa enkel' iloinen.

    3. "Hyvä äiti, isä, laula, soita!"
    Tuo ol' ainiainen pyyntönsä;
    Kohta, säveleen kun kuuli, poika
    Siihen liitti pienen äänensä.

    4. Näin hän laulain eli vuotta kaksi.
    Kuuta kuusi, iloks' omilleen,
    Vaan tuo Luojan lahja, toivon lapsi
    Sitte riensi iki-kodilleen.

    5. Talvella, kun kirkas toivon tähti
    Akkunasta pilkki sisälle,
    Pikku Väinö täältä poies lähti
    Kaihon jätti äidill', isälle.

    6. Talven juhlaselle kallihillen
    Pikku Väinö riensi taivaaseen,
    Siellä enkelinä iloitellen
    Ylistystä laulaa Luojalleen.

    7. Isä, äiti, tuota huolissamme
    Sulta, pikku Väinö, pyydämme:
    Puhu sinä meidän puolestamme,
    Että luokses kerran pääsemme!

28. Totuuden helmi.

    1. Enkeli pilvien reunalta
    Katseli maailmaa pitkin.
    Hän näki surua, turhuutta
    Ja silloin enkeli itki.
    Pimeys maailmaa vallitsi
    Ja ihmisen sydämet hallitsi
    Sentähden enkeli itki.

    2. Ja kyynel silmästä vierisi,
    Sen tuulonen mereen heitti.
    Siell' muuttui kirkkaaksi helmeksi —
    Vaan mustat aallot sen peitti.
    Ja kaikki näkivät kiiltoaan,
    Vaan kukaan ei tuntenut kotiaan,
    Kun mustat aallot sen peitti.

    3. Aavalla merellä souteli
    Venhossaan lapsonen pieno.
    Hän löysi helmen mi loisteli
    Kuin kyynel, kirkas ja vieno.
    Hän saattoi sen varjojen maailmaan,
    Ja pimeys katosi loistostaan.
    Oi helmi, kirkas ja vieno!

    4. Oi tähti, kirkkain ja kaunihin,
    Mi surun laaksossa loistaa,
    Oi kyynel suloisen enkelin,
    Mi varjot päältämme poistaa!
    Sä pyhä Totuus meit' valaise
    Ja valheen vallasta varjele!
    Sä yksin varjot voit poistaa.

29. Jukka.

    1. Hyvät lapset kaiken kesää
    Räystään alla pääskyn pesää
        Säilyttelivät;
    Heist' ol' ihanata kuulla,
    Kuinka pääskyt sulosuulla
        Visertelivät.

    2. Piipittipä poikasetki
    Pesässä, kun tuhon hetki
        Onnen kumoon kaas;
    Paha poika oli Jukka,
    Lika-naama, pörrötukka,
        Hän se saapui taas.

    3. "Pääskysiä hyväilette!
    Milloin raukat mieltynette!"
        Huus hän pilkaten.
    "Minä niiltä siivet ratkon,
    Silmät puhkon, nokan katkon,
        Niin mä hyväilen."

    4. Hyvät lapset kyllä koitti
    Vastustaa — ne Jukka voitti,
        Jukka julmistui;
    Seipään kätehensä saikin,
    Pesää tyrkkäs voimin kaikin,
        Pojat musertui.

    5. Hädissänsä pääskyt tirskui,
    Mutta pesän savet pirskui
        Jukan silmihin.
    Siitä silmät sipakaksi,
    Viimein uppo sokeaksi
        Jukka joutuikin.

    6. Seipähästä mierosauvan
    Teetti: koditonna kauan
        Hän on kulkenut;
    Nyt, kun viettää pitkää yötään,
    nuoruutensa hurjaa työtään,
        On hän katunut,

30.* Orpotytön laulu.

    1. Tääll' päivät verkkaan vierevi
    Ja kauan kestää yö,
    Kun murhe mieltä murtavi
    Ja suru syöntä syö.

    2. Mä olen orvoks äidistäni
    Nyt jäänyt maailmaan,
    Siks ompi ilo mielestäin
    Jo mennyt ainiaan.

    3. On itku iltalauluni
    Ja aamuvirteni.
    Ah, jospa kohta koittaisi
    Jo viime hetkeni.

31. Paimenlaulu.

    Oi, jos oisit sydämmeni:
    Raitis kuni uusi oras,
    Puhdas kuni kehdon lapsi,
    Kirkas kuni lähteen silmä —
    Niin, jos oisit sydämmeni.

32.* Satakiel.

    Satakiel', Satakiel', kuinka suloinen miel'
    Oli lauluusi kuullessain!
    Satakiel', Satakiel',
    Jospa laulaisit viel',
    Niin ois riemua rinnassain.
    Kun sa lauloit, riemahti maailma:
    Kas nyt meillä kevät lie!
    Satakiel', Satakiel',
    Jospa laulaisit viel',
    Niin ois riemua rinnassain.