*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75444 *** language: Finnish SURU-RUNOT SUOMALAISET Kirj. Gabriel Joosepinpoika Calamnius Turusa, Kustantaja tuntematon, Prändätty 1734. Suru-Runot Suomalaiset, Waiwoista walittawaiset Poloisella Pohjan maalla, Ruotzin rannoilla, rajoilla, Wallan alla Wenäläisen Witzan Herran hurscaimman, Kiiruhulda kirjoitetut Muille muistoxi jätetyt, Nämät waiwat nähneheldä Pohjan maalla poicaiselda. Wuonna 1720. Terwe läpitze lukia Sydänsuopa Suomalaine! Josca Sydämmen sylisä Hywä tahto hyppysisä! Panisin mä Paperihin Längihini lewittäisin, Tegot tuimat tutut kyllä Poloisella Pohjan maalla: Julkisesti juonet julman Wihollisen Wenäläisen, Meidän waiwat waikeimmat Surupäiwät surkeimmat; Mutt' en muista muutamia Polopoica puoliana: Tawan wuoxi toki tahdon Enimbitä edestuoda. Älä sijs pane pahaxi Hywä läpitze lukia, Että rohkenen ruweta Tähän työhön taitamatoin, Jold' ei caicki caunihisti Myöden mieliä menesty. I. Wenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijt suuresta surkeudesta, cuin silloin maasa oli, Wuonna 1714. ja 1715. Muucalainen muulda maalda, Wenäjäldä wierahalda, Meidän maalla matkustaisa Tuimudella tulduansa, Söi siat sikiöinensä, Caritzat Capainensa, Canat caicki coristeli, Cucon pojat curisteli, Löysi lehmät, löysi leiwät, Häwitteli Härkä laumat, Weipä Hewot heinicoista Warsoinensa wainioista, Pani caicki cartanoisa Peri puulle puhtahalle. Lapsi parat laattialda, Imewäiset istualda, Pojat äitin polwen pääldä, Pijcat pienet tuolda tääldä, Otti oi! oi! orjixensa, Ainoisixi aljoixensa; Waimot wallitzi wäkisin Caunihimmat caiketickin, Sydämmellä surkialla Miesten mielellä pahalla, Wanhimmaiset walkiahan Pani pahoin paistumahan, Kädet köytti kijndiästi Capaloitzi calwoisilla, Rakens' raadon rippumahan, Heicon Hengen heilumahan, Pääldä waattehet waristi, Aiwan alcoisen alasti, Seljän päälle singotteli, Puscallansa pingotteli, Kysyi: Cusa cuckarosi, Hohtawaiset hopiasi, Cusa cullat kuckahimmat, Cusa calut callihimmat, Cusa caicki cattilasi, Cusa Tiskisi tinaiset, Cusa punainen pucusi, Warsin Juhla waatteehesi! Weden keitti kiehuwaxi Cuumana curckuhun caasi, Silmät puhcoi Puucollansa Taicka sorki Sormen cansza, Poltti raudalla racoille Weitzellänsä wijleskeli, Selkänahan seitzemäldä, Syyttömäldä syndiseldä; Monda wirutti wilusa Awoimesa ahwennosa, Talwisen taiwahan alla Pacaisesa parutteli, Monda uunisa urosta Paisti nijncuin Paisticasta, Että lohkeis luiden pääldä Liha, liukesi peräti, Suonet caicki catkeilit, Pojes jäsenet putoisit; Päähän solmesi poloisten Hampu nuoran haiwaliin, Cusa kiwulla cowalla Calicalla coiwusella Wäänsi woipa wäkewästi Ildacaudet ilkiästi, Wäänsi callon callellensa Sillä, silmät sijrollensa. Oho suurta surkeutta! Oho waiwa waikiata! Weden wäändäpi werisen Selkiöistä silmistäni, Hijen hiuxista hijopi, Poski päästä pusertapi, Muistuisa mieleheni Wihollinen wenäläinen, Cuinga muodolla monella, Waati aina waiwaisilda, Tawarata taipumatta. Omaisutta ostamatta; Mikä wircois wihdoin sijtä, Mikä cuoli curjan lailla Waan cuin loppui löytäminen Onduwilda ottaminen, _Cavallieri Generali_ Pani Postin Ponnehille: Minä annan armon teille, Jälill' wielä jäänehille, Ainoastans ahkerasti, Ulostegot uutterasti, Czarilleni saattaisitta, Itzen alle annaisitta; Johon mekin mielistyimme Luutimme lujaxi hywin, Nijncuin lupaisi lujalla, Maiscutteli makialla Suulla, suurilla sanoilla Kirjoisansa kirjoitteli, Käski kätkömme käsihin Tuoda corwesta cotihin, Talutteli Taaracaiset Saattamahan Sawulengit, Ollen ucko uscollinen Alamaisill' armollinen; Mutta cuule cuinga käwi, Cuinga julma juopotteli: Cuin oli weto wedetty, _Contributio_ coottu, Pani _Partian_ parahan Armottoman ajamahan, Joca wainiot wacoisi, Pitkin peldoja samoisi, Alle culmin armoillansa Arwotteli aiwoisansa, Cusa kätköt caickinaiset Talonpoicain tawarat? Pitesi pellon pengereitä Ahkerasti ahtehita, Caicki caiweli camarit, Sijrtelipä Silda laudat, Joutawasti juoxendeli, Nijncuin Cumma culjeskeli Läpi soiden, läpi maiden, Puetteli juuret puiden, Caicki aittamme awaisi, Tynnyrimme tyhjendeli, Weipä wihdoin wijmeisetkin Warat waiwan nähneitten, Pijscais paiski päälle wielä, Kiusaten kiwisti heitä, Altihixi andamahan, Camarihin candamahan, Ainoatkin Aarnihaudat Poisa codosta comerot. Näimbä muuttui mullin mallin Meille armo annettawa, Corwesa oli cotomme, Maantiellä majasiamme, Kirckotiemme kiwistöllä Metzän petoin pesillä, Carhut Cansa cumpanimme, Pyry päiwäpaistehemme; Ei mieli mesiä tehnyt Kylki cuuta caswattanut Pahan pacaisen käsisä, Cowan ilman couratesa, Päiwisämme pahimmisa, Hengen hädäs, heldehesä, Moni heitti hengensäkin, Waipui pojes warwickohon, Cuoli corpehen cowahan, Cangahalle caatui maahan; Ruoca oli ruumenista, Puista purtawa cowista, Oljesta oma osamme, Petäjästä pellon siemen, Carwas leipä lehdiköldä, Mämmi männystä mäeldä, Suosta suolat, suurus jauhot, Warsin wehoista walitut, Wesi säätty särpimexi, Sinucka Sian lihaxi. Culki cuolema cotahan _Colochinti_ cattilahan: Moni raucka radot repi, Uudet wuodat wuoleskeli, Keitti kyllä kijruhusti, Syödäxensä syölähästi: Täytynyt täsä pacosa Syödä toisten toisiansa, Cohden cuolleita cokia Raateleman ruumihia. Wijmein suostuit Sudet meihin, Pyysit päällemme poloisten, Monda piendä pehmucaista Waiwaista waeldawaista Söiwät lasta laitumella, Täytit täytten miesten päälle. Wijsi muuta witzausta, Joit en saattane sanoa, Oli meillä orpanoilla Herran coston cowan alla. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista! 2. Kirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä. Wielä tutkin töitä tuiman, Wihollisen Wenäläisen Poloisella Pohjan maalla, Herran coston cowan alla: Poltti kircon Paldamosta, Muutoin mualla mulisti, Ryösti caicki caunistuxet, Malmit, kirjat, maalauxet, Kellot maahan kengitteli, Tapuleista talutteli, Ettei enää endisillä, Cuulu kirckoin kedoilla Somaisesti soitettawan, Caunihisti caicuttawan, Waan cuin curjat culkenemme, Waiwatut waeldanemme, Cohden torwia coemme, Sarwen äändä samuamme. Luuleteos lewon luwatun Cuollehille cuopisansa? Caicki caiwoi cauhiasti, Ylähälle ylpiästi, Rijsui, ruhtoi rohkiasti, Sekä sulloi surkiasti, Että itkin ildacauden, Itkin äänellä isolla, Näitä töitä nähdesäni, Käärimäsä käydesäni: Näin ol' Herrat Hengelliset, Näimbä ryöstetyt Rowastit. Sitten meni mielisuosin Kyrön kedolla kewäin, Culla kesä corteria, Maalla Leiriä macaisi: Auta ainoa Jomala Päästä päiwistä pahoista! 3. Wenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna 1716. Eipä Poicain poloisten Wielä waiwame wähennyt Nijncuin luulimme lujalla, Kerscaisimme kesän alla: Joca cattilan carilda Löysi padan paaden alda, Taicka lotun louckahasta Kätten kätköstä panosta, Candoi cohta Carjalahan, Saatti tuonne Sauwon maahan, Pyysi sieldä siemeniä, Suurus jauhoja suwexi, Pehmitteli peldoansa Kyndi sitä kynsillänsä, Ucko auralla ajeli, Ämmä äjästä weteli, Joilda juhdat joutunehet Peräti pericatohon; Mutt' ei muuta cuin muretta, Tästä työstä tullutkana. Sillä kylwön kypsyttyä Cocohon coottuata, Tuli Ruscha ruuninensa, Pohjan maalle Poikinensa, Marchiskeli myöden maita, Cahda käsin caupungeita, Weron tawoin taitawasti Otti aiwan angarasti. Meni miehellä monella Cajanan Caupungin päälle, Cuhun conheita cocoisi Turun maalda tuoda käski, Cuhun cuimmat culjetteli Waiwoin waunuilla weteli Tykit tynnyrin wetäwät, Ambunewot angarimmat: Cusa nousi corkialle, Astui aina ahtehelle, Pani pyssyt pyljymähän, Kruuti kirnut kiljumahan, Lujan linnan lijcutteli, Wäen pienen peljätteli, Cohdastansa Commendantin Altihixi andamahan, Tulla tomulla Turulle Caicki Cantzin cartanolle: Saman linnan saatuansa Kiwet coskehen cukisti, Tuwat tuimalla tulella Tuotti tuhaxi todella, Culjetteli köyhät curjat Turun taca turwattomat Asujat alinomaiset Parahimmat Pacolaiset: Toipa tuolda tutcuttoman Saipa sieldä saamattoman, Rijstan ricasten howeista Paldaniemen Pappiloista, Pitäitä pitkin culki _Summattoman_ calun sulki: Monda pilaisi pahasti, Monda tappoi taitawasti, Palais taasen paisununna Kyrön kesä corterihin. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista! 4. Wenäläisen waeldamisesta ländiselle puolen syxyllä sen jälken. Cauhia Casacan joucko Tohti mennä Torniohon, Josa Pohjan poica parat Tawallansa tappeliwat, Saalihita sijnä saiwat Caunihisti candeliwat, Casacoilda caranneilda Tappelusa tapetuilda. Custa kiukuhun kihahdit Keskenänsä Generalit, Lähettiwät läpi öitä, Costamahan cohdapäätä, Toisen joucon jäätä myöden Tappeluhun taitawamman, Jotca caicki carcottelit Tascuinensa Talonpojat, Luicahtiwat Lulajahan, Pikimäldäns Pijtimehen, Suuren hypistit hywyden, Saiwat rijstan, rickauden, Toiwat Porot poikinensa, Lappalaiset lapsinensa. Tästä sanalla sanottu, Lyhykäiseldä luettu: Cuhun käändeli kätensä, Oli onni ohjaxena, Eipä auttann ambuminen Taittu wastahan tapella, Sillä Cuuluisa Cuningas _Carle_ waldias Wäkewä, Oli poisa Poikinensa, Wielä maalla wierahalla, Herra heittänyt wihansa Cansahansa caatanunna. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista! 5. Wenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon. 1717. Cosca Herra Hertta _Carlen_ Cuuluisimman Cuningamme Toi jo pojes Turkin maalda, Ruotzin rannoille rajoille, Hämmästyiwät häwittäjät, Wiholliset Wenäläiset, Saiwat hopun housuhinsa Kijrun cowan corwihinsa: Czaari se sanomat saatti Oudot orderit osotti, Ettei maalla mainitulla, Tehdä Toisen tuolla lailla, Asetteli armostansa Totisesta toimestansa, Maalle Turun Maiden Herran, Cansan parast catzomahan, Laki miebet laitti cansa Muolle, menot muutti maasa, Laitti lascun laupiamman Coco polo Pohjan maallen, Otti weron Wenäjäxi Wuosin Wasahan wedätti, Lupaisi lujalla juuri Wallastansa warsin suuri, Codisamme costumahan, Rauhasa rakendumahan, Endisellä elämähän Muodolla woiman mucahan. Herra hallitzi hywästi Witzas wielä wisahasti, Soppehen sauwasi saata, Curituxes cuckarohon! Aina armahda Jumala Päästä päiwistä pahoista. 6. Ruotzin Cuuluisan Cuningas _Carlen XII_ tapaturmaisesta cuolemasta Wuonna 1718. Oho osaa onnetoinda! Oho aicaa armotoinda! Mitä cuulupi cujilda, Mainitahan Ruotzin maalda? Cuollut Culda-Cuningamme Haudattuna Haldiamme, Ammuttuna aiwon cautta, Juutin maalla Juuttahilda, Caunihin Caupungin alla, Halli-Fredrichin nimeldä. Me cuin calat cawelemme, Madon pojat matelemme, Paitzi päättä, Haldiatta, Caitziatta, Catzojatta, Josta surum suurenepi, Endisestä enänepi; Ainapa ajattelimme, Pian toiwomme todella, Mustat menot muuttuvvaxi; Mutta muutuit mustemmaxi. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista. 7. Waldacunnan Pettäjän Giörtzin hallituxesta ja hänen pahasta lopustans. Muiden muutosten seasa, Waiwoisamme waikioisa, Muistan miestä muutamata Waldacunnan waiwajata, Joca pani Panckohonsa Laski caicki lauckuhunsa, Yxin Caxin Carolinat, Pienet Culda-penningiset: Maahan rahoixi rakensi Wasken palaiset walatti Paperista parahimmat, Saadan marcan maxawaiset, Teki wisi willitystä, Cuusi muuta cummitusta Oli edes onduwaisen Yxi silmän ylpeimmän, Joiden cautta callihixi, Caupungeisa caicki saatti, Monda häijysti häwitti, Capitalia cadotti, Saatti pelin Perkelelle, Leikin lemmolle lisäisi; Sill' cuin pojes poljettihin Rahat marcoin maxawaiset, Äkild äyrin cappaleixi, Tyhjixi tawattomixi, Moni murhaisi hänensä, Tämän mailman majoisa, Hirtti Hijdelle palaxi, Sathanalle saalihixi: Caicki käypi carwalleni Muistuisa mieleheni. Warjele wacainen Herra Estä Laupias Jumala, Jos olis aina annettuna, Taiwahasta tahdottuna Hänen hallita halulla, Mielen jälkehen medellä, Nijn jo caikin caatuisimme Hulludesa huckuisimme; Mutta Taiwahan talosta Herra näki näitä töitä, Piti waarin waiwastamme Huolen hywän huudostamme, Rijkin pettäjän peräti Maahan cuuluxi cumarsi, Böwelildä pölkyn päälle, Paxu caula catkaistihin. Näimbä wääräldä wähensi Wallan Herra hurscahasti. Aina armahda Jumala Päästä päiwistä pahoista!, 8. Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina. Sanomat' en saata olla, Meidän Maalla mainitulla, Että waiwaiset wahingot, Tapaturmasa tapahduit, Cautta kyrön Cappalaisen _Andereas Afferenin_, Joc' ol' kirjat kirjoittanut, Pahat Pismat Pijrtänynnä Merta myöden menemähän Ruotzin puolelle Poloinen Netpä käändyiwät käsihin Wihollisten wenäläisten, Jotca cotihin cokiwat Cartanohon carcaisiwat Ottamahan orjaxensa Pahan Pisman pijrtäjätä. Pappi se pacohon pääsi Pitäitä pitkin käwi; Mutta cauhiat Casacat Hänen Talosta tawotit, Johon tuli Taipalelda Matcustawa Maiden teildä, Panit kijnni kiljumalla Weiwät Turcuhun tomulla, Cusa waiwoin waiwattihin, Pijnattihin, Pijscattihin, Kysyttihin kyllä taiten; Culkenunna cuita maita, Cutca työstä tietänewät Owat ollet asamiehet? Tästä työstä tietäjätä Monda käärepi käsihin, Monda Pappia poloista, Monda muuta Musickata, Mitkä waiwuit waiwan alla Turun Cantzin Cartanolla, Mitkä pääsit pijscattuna Surkiasti suomittuna; Wasan Tori todistapi, Weri Saunasta sanopi Pappi parcain Poloisten, Muiden miesten muutamitten. Joudun jouckohon minäkin Secottettu semmoisehen. Waick' en tiennyt tehtäwistä Kirjoista kirjoitetuista. Istuin aiwan ilkiäsä, Muuris Turun mustunesa, Caxi cuutta wijcko cautta, Cuusi päiwä päälle wielä. Mutta Anders Affereni, Tuolla wihdoin tuomittihin, Cauhiahan cuolemahan, Hirsipuuhun heilumahan, Canssa Luckarin catalan, Kellon-soittajan kyröstä, Joc' ol' canssa cahlehisa Mainituisa marckinoisa. Auta ainoa Jumala Päästä päiwista pahoista! 9. Printzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan cuoleman. W. 1719. Wielä Herra wirwottapi Luotujansa lohduttapi, Cosca laitti laupiasti, Pääxi meille wielä päätti Ruotzin Perindö Printzessan _Ulrica Eleonoran_: Cuca tiesi: cunga cautta Awun andapi Jumala? Zionist sijs siunatcohon Händä Herra holcohon, Hädäsänsä haikiasa, Waiwasansa waikiasa, Warjelcohon waaroisansa, Auttacohon armostansa Cansan parast catzomahan, Rauhan jo rakendamahan, Täyttäköhön toimituxet, Andacohon aiwoituxet, Mielen jälken menestyä, Itkustansa ihastua, Päähän pangon Pärlycrunun Caulahansa caunistuxen, Ylistyxen ymmärryxen Rinnoille ripustacohon! Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista! 10. Wenäläisen lähetyxestä polttamahan Ruotzin maata. Käsky käwi Keisarilda, Cowa Czarilda sanoma, Wiholliselda Wenäjän Kesän tullesa kewäin, Panna Purret purjehille Lodjat lujat lainehille, Ruotzin rannan rappailla, Calut caicki caappailla, Huonehet huomaitzemata Caupungit, kylät Careilla, Walkialla waiwutella Cuumimmalla culutella: Sotimiehet souteliwat Tämän käskyn täytteliwät, Monda maata maxawata, Callistakin Caupungita, Siellä häijysti häwitit, Pohjinensa pojes poldit, Rumaisetco rauta-ruukit, Parahimmat paicat muutkin Tuhax tulella tuletit, Malmit merehen menetit, Tawarat en taidackana Kirjoitella Kiriahani, Cuinga paljon paattihinsa Corjasiwat conttihinsa: Waldacunnalle wahingon Saatit suuren _Summattoman_, Sodan sytytit suruisen, Ricoit rauhan rakennuxen Jota Cullainen Cuningas, _Carle_ Wainaja wacainen Tulduansa Turkin maalda, Maalda wihdoin wierahalda Rackahasti rakendeli Costannuxella cowalla. Anta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista! 11. Sen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista _Fredrichin_ cruunauxesta Ruotzin Cuningaxi Wuonna 1720. Herrain päiwill päätettihin, Caunihisti catzottihin Herra Hessen-Casselista Suuri Ruhtinas sugusta, Waldiaxi walittihin Cuningaxi crunattihin, Ruotzin Rijkin riskimmäxi Waldacunnan wanhimmaxi; Sillä Drottningi Totinen Cuningaisen Culdacrunun, Andoi Itze alttihixi Mielisuosin Miehellensä. Jalo Jacobin Jumala, Iso Isä Isaakille, Händä warsin warjelcohon Cainaloisa candacohon. Olcohon aina apuna, Tuskis turwana, tukena, Ettei wiecas wihollinen Saisi sattua hänehen, Nijncuin luulepi lujalla, Tehdä toivopi todella, Zionihin saattacohon Turvallansa tuottacohon, Alle armon ottacohon, Pyyriön päälle catzocohon, Lainnatcohon laupiasti, Hyvän onnen helmastansa, Wierestänsä vijsahuden, Sysätköhön sydämmehen, Jkä päivät ilman alla, Jstumahan istumella, Pitkixi pidendäköhön, Lemmesä levittäköhön, Avuxi alimmaisille Häijysti hävennehille Rauhaisexi Rackahaxi, Tehköhön tämän Jumala. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista. Päätös. Ei sanat sanohin puutu, Wirret veisaten vähene, Sanan laskusa sanovat, Sauvon syvät Suomalaiset. Wan mun puuttupi puheni, Laulu virteni lacapi, Sill on mulla mustat päivät Covat kyllä caicki Choulut, Sill on kipu kinttahasa, Sillä vamma varpahasa, Suoni sormia vetäpi, Peucalota pacottapi, Muret mieldä muuttelepi, Aivoan ajatuttapi, Pää on kieleni kipiä, Cuiva curckuni käriä, Sydän rinnasa sysäpi, Hengi huonon huohottapi, Eipä raiku raskas rinda, Culje Curjan curcku torvi, Waicka ainoiset asiat, Wielä varsin vaatisivat, Sijs minä vihdoin vijmesexi, Rucouxen rohkiasti, Cannan Callihin etehen, Caickivallan Camarihin: Anna Herra andehixi, Laske lahjaxi Jumala, Että lausun lapsen lailla, Alla angaran elämän, Poika parca puhun näistä, Walittanen vaikiasti, Tuimista vihasi töistä, Costoistasi covimmista, Jotka syndim' syngeimmät, Jlman armot ansamehet, Anna synnit andehixi, Muista muinainen tapasi, Laske laumas laitumelle, Wieppä nijtul' vehnälle, Cuivanon cosket cuiveinaxi, Wedet vihdoin vähemäxi Castamasta caulojame, Culkemasta curckuhume, Wedä vaivoist' vallallensa, Jkehestä irrallensa, Että Eija endisellä, Muodollame muinaisella, Laulaisima lapsinemma, Sulle suuri Sangarimme. Amen ainoa Jumala Päästä päivistä pahoista. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75444 ***